Damokles oli hyv\u00e4 ja uskollinen palvelija kuninkaalleen, mutta kuitenkin aina kadehti t\u00e4m\u00e4n asemaa ja vaurautta. Kuningas oli p\u00e4\u00e4osin julma tyranni, mutta hyv\u00e4 esimies, ja niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti antaa Damokleelle mahdollisuuden viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ja niin Damokles teki. H\u00e4n nautiskeli ylt\u00e4kyll\u00e4isyydest\u00e4 ja ruuasta ja naisista, ja mit\u00e4 kaikkea kuninkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n antiikin Kreikassa kuuluikaan, ja mietti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ydellist\u00e4. Mutta sitten h\u00e4n huomasi yll\u00e4\u00e4n roikkumassa suuren miekan, joka oli kiinnitetty kattoon ainoastaan yhdell\u00e4 hevosen h\u00e4nt\u00e4jouhella, mill\u00e4 hetkell\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 putoamassa h\u00e4nen p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Damokleen miekka on tietysti antiikin tunnetuimpia vertauskuvia, vaikka sen tulkinta aina vaihteleekin. Tarkoitetaanko sill\u00e4 suoraviivaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 hallitsijan t\u00e4ytyy koko ajan pel\u00e4t\u00e4 salamurhaa tai vallankumousta? Eli vaikka ehk\u00e4 hallitsetkin Syyriaa rautanyrkill\u00e4 ja v\u00e4kivaltakoneistolla 24 vuotta, niin mill\u00e4 hetkell\u00e4 tahansa voit menett\u00e4\u00e4 sen, jos hetkeksik\u00e4\u00e4n sinun tai liittolaistesi huomio herpaantuu. Diktaattorin kruunu on painava, ja harvapa yksinvaltias uskaltaa sy\u00f6d\u00e4 edes ruokaa ilman ett\u00e4 esimaistaja kokeilee sit\u00e4 ensin.<\/p>\n\n\n\n
Vai onko se vertauskuva mist\u00e4 tahansa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sattumuksesta, joka tulee t\u00e4ysin tyhj\u00e4st\u00e4 ja tuhoaa kaikki suunnitelmat? Onko Damokleen miekka yht\u00e4 kuin Napolin alla kupliva Campi Flegrei, Euroopan suurin tulivuori, joka purkautuessaan tuhoaisi koko Napolin hetkess\u00e4, ja t\u00e4ydess\u00e4 purkauksessaan tuhoaisi puoli Eurooppaa ja sy\u00f6ksisi koko maailman vuosien mittaiseen talveen ja globaaliin n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4n? T\u00e4\u00e4ll\u00e4 min\u00e4kin vain lomailen, mutta mill\u00e4 hetkell\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 itse maapallo voi pett\u00e4\u00e4 alta. Tuossa vieress\u00e4h\u00e4n se kohoaa se maailmankuulu Vesuviuskin, joka kaksi tuhatta vuotta sitten lopetti tuhansien ihmisten el\u00e4m\u00e4n ihan vain yht\u00e4kki\u00e4 kesken heid\u00e4n arkisten askareidensa.<\/p>\n\n\n\n
Tai pienimuotoisemmin, onko se vain mik\u00e4 tahansa pienempikin vastoink\u00e4yminen, joka tulee ja pilaa pienen ihmisen hybriksen? Onko se julkisesta kulkuneuvosta tarttuva flunssa, joka pist\u00e4\u00e4 matkasuunnitelmat uusiksi, ja jonka vuoksi joutuu puolikuntoisena raahaamaan painavaa rinkkaa yl\u00f6s Napolin jyrk\u00e4sti nousevia katuja, ihan vain koska matkailija typeryytt\u00e4\u00e4n menee tekem\u00e4\u00e4n suunnitelmia jopa kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tulevaisuuteen. Niin min\u00e4 vain olen ylimielisen\u00e4 suunnitellut nopeasti pys\u00e4htyv\u00e4ni Napolissa, k\u00e4yv\u00e4ni kurkkaamassa Pompeijin tai ehk\u00e4 Herculaneumin raunioita, mutta jouhi yll\u00e4ni katkeaa, flunssa putoaa ylleni, ja min\u00e4 juuri ja juuri jaksan hitaasti k\u00f6p\u00f6tell\u00e4 l\u00e4hirantaan ottamaan pari kuvaa \u2013 ja sinnekin vain siksi, ett\u00e4 hostellilleni nousevan m\u00e4en p\u00e4\u00e4see yl\u00f6s my\u00f6s hissill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vai onko se sittenkin vertauskuva ihmisen peloista ja fobioista, jotka ovat joskus luulotautisia ja vainoharhaisiakin? Ei siin\u00e4 tarinassakaan Damokleen miekka ole kuninkaan todellinen uhka \u2013 kuningas on tarkoituksellisesti roikotuttanut sen Damokleen ylle saadakseen Damokleen kokemaan, milt\u00e4 kuninkaasta koko ajan tuntuu. Miss\u00e4\u00e4n ei sanota, ett\u00e4 kuninkaalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n oikeita uhkia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ehk\u00e4 olekaan. Ehk\u00e4 h\u00e4n vain on vain paranoidinen vanha diktaattori, joka pelk\u00e4\u00e4 liikaa kaikkea, eik\u00e4 siksi osaa nauttia asemastaan ja olostaan.<\/p>\n\n\n\n
Olen nyt matkallani joka keskiviikko, kello kaksi Keski-Euroopan aikaa, puhunut et\u00e4yhteydell\u00e4 terapeuttini kanssa, ja keskustellut siit\u00e4, miten matkustaminen helpottaa kaamosmasennustani, ja ehk\u00e4 joiltain osin oikeaa masennustakin. Yksi keskeinen matkustamiseen liittyv\u00e4 masennusoireeni on toistuvat katastrofiajatukset, alitajunnastani mieleeni putkahtavat ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki tulee menem\u00e4\u00e4n pieleen. Ett\u00e4 laiva, johon nousen, kaatuu myrskyss\u00e4 ja uppoaa; ett\u00e4 juna, jossa istun, p\u00e4\u00e4tyy v\u00e4\u00e4r\u00e4lle raiteelle ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 vastaantulevaan suurnopeusjunaan; ett\u00e4 kaikista aseistetuista vartijoista ja l\u00e4pivalaisulaitteista huolimatta Vatikaanin Pietarinkirkkoon tehd\u00e4\u00e4n massiivinen terrori-isku juuri, kun olen siell\u00e4; ett\u00e4 joku ven\u00e4l\u00e4inen ohjus harhautuu reitilt\u00e4\u00e4n tuhansia kilometrej\u00e4, ja Kiovan sijaan paukahtaakin Krakovaan, juuri siihen kaupunginosaan ja taloon, miss\u00e4 min\u00e4 olen \u2013 tai kuinka juuri silloin, kun min\u00e4 pys\u00e4hdyn pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Napolissa, juuri silloin Campi Flegrei ottaa ja t\u00e4ysin ennalta varoittamatta r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole sellaisia pelkoja, jotka lamauttaisivat minua, eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n, ne ovat vain sellaisia pelkoja, jotka v\u00e4h\u00e4n putkahtelevat ei-toivottuina ajatuksina aivoihini. Ne ovat l\u00e4hinn\u00e4 vain mieless\u00e4ni rakentuvia fiktiivisi\u00e4 tarinoita kaikesta siit\u00e4 ep\u00e4onnesta, mit\u00e4 minulle saattaisi tapahtua. L\u00e4himm\u00e4ksi oikeaa pelkotilaa p\u00e4\u00e4sin, kun kiipesin 20-kiloisen rinkkani kanssa Napolin rinteit\u00e4 puolikuntoisena, ja aivoni alkoivat hokea syd\u00e4nlihastulehdusta ja keuhkokuumetta ja kaikkia muita flunssan vaarallisia j\u00e4lkitauteja, joiden takia sairaana pit\u00e4isi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lev\u00e4t\u00e4. Mutta onneksi sek\u00e4\u00e4n ei lopulta vaikuttanut mihink\u00e4\u00e4n muuhuin kuin siihen, ett\u00e4 k\u00e4velin rauhallisesti ja hitaasti ja pys\u00e4htelin aina v\u00e4lill\u00e4 hetkeksi lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Mutta on se silti h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4. Miksi aivoni haluavat koko ajan keskitty\u00e4 yll\u00e4ni roikkuvaan miekkaan, eiv\u00e4tk\u00e4 ollenkaan hovin ylt\u00e4kyll\u00e4isyyteen? Miksi kehittelen mieless\u00e4ni tarinoita siit\u00e4, ett\u00e4 kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia nukkunut, enint\u00e4\u00e4n joskus hiljakseen h\u00f6yrynnyt tulivuori nyt yht\u00e4kki\u00e4 ottaa ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4, enk\u00e4 vaikka siit\u00e4, ett\u00e4 tapaan Napolissa jonkun ihanan naisen ja el\u00e4m\u00e4ni rakkauden ja saan el\u00e4m\u00e4\u00e4ni suunnan ja tarkoituksen ja el\u00e4n el\u00e4m\u00e4ni onnellisena loppuun asti ilman ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n masennusoiretta en\u00e4\u00e4 ikin\u00e4? J\u00e4lkimm\u00e4inen on totta kai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen tapahtuma, mutta silti huomattavan paljon Campi Flegrein t\u00e4ysivoimaista purkautumista todenn\u00e4k\u00f6isempi.<\/p>\n\n\n\n
Pessimisti ei pety, kyll\u00e4, ja jos aivoni odottavat maailmanloppua, niin isommatkin vastoink\u00e4ymiset ovat vain positiivisia yll\u00e4tyksi\u00e4. N\u00e4in se toimii. Mutta olisihan se joskus kivaa odottaa jotain kivaa ja mukavaakin. Terapeuttikin sanoi, ett\u00e4 aamuisin, kun masennukseni on pahimmillaan ja mieleni manaa vain kaikkea, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni on mennyt pieleen, minun pit\u00e4isi tietoisesti harjoitella keskittym\u00e4\u00e4n kaikkeen siihen kivaan, jota uusi p\u00e4iv\u00e4 saattaisi eteeni tuoda. Ei tietenk\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n ep\u00e4realistiseen \u2013 on turha haaveilla lottovoitosta tai tyhj\u00e4st\u00e4 iskev\u00e4st\u00e4 rakkaudesta ensi silm\u00e4yksell\u00e4 \u2013 mutta voisin vaikka jo heti s\u00e4ngyss\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 min\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4en luotettavasti italianvarpusen tai etel\u00e4nharmaalokin, kun kerran uusien lintulajien bongaus minua aina ainakin lyhyiksi hetkiksi pirist\u00e4\u00e4. Tai voisin pohtia, ett\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4en museossa jonkin oikeasti inspiroivan taideteoksen, tai jonkin ilahduttavan tarinan alueen historiasta, tai ehk\u00e4p\u00e4 min\u00e4 voisin vaikka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkun hyv\u00e4n ravintolan, jonka ruoka saa minut iloiseksi. Tosin t\u00e4m\u00e4 viimeinen on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 olen Italiassa. Italia ja hyv\u00e4 ruoka eiv\u00e4t oikein viihdy samassa lauseessa. <\/p>\n\n\n\n
Onneksi flunssassa ei yleens\u00e4 jaksa olla masentunut. Kummallisten katastrofiajatusten sijaan flunssainen p\u00e4\u00e4 valittaa fyysisi\u00e4 kipujaan, ja nieluun valuvaa r\u00e4k\u00e4\u00e4, ja nukkumista haittaavaa kurkkukipua. Niit\u00e4 min\u00e4 olen viime p\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 ajatellut. Campi Flegrei ei ole k\u00e4ynyt edes mieless\u00e4k\u00e4\u00e4n. Miekka saa heilua yll\u00e4ni ihan rauhassa, sill\u00e4 nyt min\u00e4 olen vain lep\u00e4illyt nuhakuumettani pois. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Damokles oli hyv\u00e4 ja uskollinen palvelija kuninkaalleen, mutta kuitenkin aina kadehti t\u00e4m\u00e4n asemaa ja vaurautta. Kuningas oli p\u00e4\u00e4osin julma tyranni, mutta hyv\u00e4 esimies, ja niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti antaa Damokleelle mahdollisuuden viett\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ja niin Damokles teki. H\u00e4n nautiskeli ylt\u00e4kyll\u00e4isyydest\u00e4 ja ruuasta ja naisista, ja mit\u00e4 kaikkea kuninkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n antiikin Kreikassa kuuluikaan, ja mietti, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=303"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":304,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions\/304"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}