{"id":275,"date":"2024-02-11T00:39:17","date_gmt":"2024-02-10T22:39:17","guid":{"rendered":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/?p=275"},"modified":"2024-02-11T00:39:18","modified_gmt":"2024-02-10T22:39:18","slug":"numeroita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/2024\/02\/11\/numeroita\/","title":{"rendered":"Numeroita"},"content":{"rendered":"\n<p>Her\u00e4sin aamulla, kun pihalla auringonnousun ensimm\u00e4iset valons\u00e4teet hehkuivat hentoina horisontin takaa. Tiesin, ett\u00e4 kello olisi jo suhteellisen paljon, sill\u00e4 olin palannut kotiin. Napsautin puhelimen p\u00e4\u00e4lle, ja katsoin kelloa.<\/p>\n\n\n\n<p>8:15, se sanoi.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4\u00e4nsin kylke\u00e4ni ja jatkoin nukkumista. Minua v\u00e4sytti. Matkustamisenergia loppui jo pari viikkoa sitten, ja viimeiset p\u00e4iv\u00e4t pakotin itse\u00e4ni eteenp\u00e4in vain tahdonvoimalla. Kun tulin kotiin, iskeydyin s\u00e4nkyyn, ja p\u00e4\u00e4tin nukkua kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta koska her\u00e4sin hetkeksi katsomaan Uuden musiikin kilpailua, t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n numeroita, kaikille tilasto-orientoituneille lukijoilleni:<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Aloitetaan askelista: Kiitos iPhoneni, taskussani on koko ajan laite, joka yritt\u00e4\u00e4 arvailla otettujen askelieni m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tied\u00e4n aivan hyvin, ett\u00e4 puhelimen antamat askelm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat hyvin suuntaa antavia, ja niiss\u00e4 on varmasti jopa parinkymmenen prosentin heittoja todellisuuteen n\u00e4hden. Puhelin kertoo my\u00f6s, montako kerrosta portaita olen k\u00e4vellyt, mutta ne laite vet\u00e4isee t\u00e4ysin hatusta, eiv\u00e4tk\u00e4 ne pohjaudu yht\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n. Sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 samoja portaita on yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viisi kerrosta ja toisena 27, ja joskus olen maannut koko p\u00e4iv\u00e4n s\u00e4ngyll\u00e4, mutta silti saanut kaksi kerrosta kiipe\u00e4mist\u00e4. Eli mink\u00e4\u00e4nlaista tieteellist\u00e4 tarkastelua puhelimen tarjoamat numerot eiv\u00e4t kest\u00e4, mutta viihteellisen\u00e4 matkanseurantana ne ovat ihan mielenkiintoisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskim\u00e4\u00e4rin k\u00e4velin matkani aikana p\u00e4ivitt\u00e4in noin 17 000 askelta. Kilometrein\u00e4 se on minulle normaalisti jonkin verran p\u00e4\u00e4lle kymmenen, mutta koska askelten pituus vaihtelee hyvinkin paljon, se on jotain kahdeksan ja viidentoista kilometrin v\u00e4lill\u00e4. Askeleet tietysti muutenkin ovat huono mittari mihink\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 liikunnan kannalta 10 000 askelta tunnissa, rinkka sel\u00e4ss\u00e4, m\u00e4kisess\u00e4 kaupungissa, on t\u00e4ysin eri asia kuin 10 000 askelta kuudessa tunnissa taidemuseon gallerioita hissukseen haahuillen. Matkallani on p\u00e4ivi\u00e4, jolloin olen k\u00e4vellyt 12 000 askelta, ja jalkani ovat huutaneet armoa ja rukoilleet lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja sitten p\u00e4ivi\u00e4, jolloin olen k\u00e4vellyt 15 000 askelta, ja ne ovat olleet niit\u00e4 armollisia lepop\u00e4ivi\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4rin k\u00e4velin enemm\u00e4n askelia loppumatkasta kuin alkumatkasta \u2013&nbsp;totta kai. Noin puoliv\u00e4liss\u00e4 matkaa jalkani alkoivat taas tottua n\u00e4ihin askelm\u00e4\u00e4riin, joten k\u00e4vely ei tuottanut en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista v\u00e4symyst\u00e4, ainakaan jalkojeni lihaksiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Eniten askelia yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velin yhdeks\u00e4s p\u00e4iv\u00e4 joulukuuta, 31 844 askelta, 20,3 kilometri\u00e4. Olin silloin Kroatian Splitiss\u00e4, ja k\u00e4velin pitkin Splitin melko ankeita l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 katsastamaan muinaisen roomalaisen Salonan kaupungin rauniot. Rauniot olivat miellytt\u00e4v\u00e4t, juuri sellainen yksinkertainen, arkisen unohdettu puisto millaisia rauniot parhaimmillaan ovat, mutta muuten osoittautui, ett\u00e4 Split ei vanhan kaupunkinsa ulkopuolella ole milt\u00e4\u00e4n osin n\u00e4kemisen arvoinen. Se ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ollut matkani pidemmist\u00e4 k\u00e4velyreissuista kaunein tai mukavin, mutta selv\u00e4stikin pisin. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Runsaimpien askelm\u00e4\u00e4rieni kakkos- ja kolmossija ovat molemmat Podgoricasta: 19. Joulukuuta (30 263 askelta, 21,02 km) ja 20. Joulukuuta (29 456 askelta, 19,3 km). Kaupungin keuhkoissa rahisevat ilmansaasteet tekiv\u00e4t k\u00e4velemisest\u00e4 hetkitt\u00e4in tuskaista, mutta onneksi molempina p\u00e4ivin\u00e4 suurin osa askelista on otettu kaupungin saasteisimpien alueiden ulkopuolella. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velin kaupungin keskustan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 olleessa suuressa puistossa, josta oli kauniit n\u00e4k\u00f6alat savusumuiseen kaupunkiin \u2013 sill\u00e4, kuten hyvin tiedet\u00e4\u00e4n, ilmansaasteet tekev\u00e4t auringonlaskuista erityisen kauniita. Ja toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tein pitk\u00e4hk\u00f6n linturetken kaupungin ulkopuolisilla laajoilla tasangoilla, joskaan kovin montaa lintua en n\u00e4hnyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Sellaisia p\u00e4ivi\u00e4, jolloin olen k\u00e4vellyt v\u00e4hemm\u00e4n kuin myyttiset 10 000 askelta oli matkallani kahdeksan kappaletta (laivap\u00e4iv\u00e4t poislukien). Niist\u00e4 noin puolet ovat flunssap\u00e4ivi\u00e4, ja loput ovat hieman liian harvinaisia puhdasoppisia lepop\u00e4ivi\u00e4, jolloin olen lojunut vain AirBnb:ss\u00e4ni kirjoja lukien ja Netflixi\u00e4 katsellen. Pienimm\u00e4n askelm\u00e4\u00e4r\u00e4n otin 14. Joulukuuta Budvassa, 941 askelta, jossa sattui olemaan my\u00f6s koko matkani paras yksityisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni ollut majapaikka. N\u00e4ill\u00e4 asioilla on selke\u00e4 yhteys. Mit\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4mpi majapaikka, sit\u00e4 paremmin siell\u00e4 viihtyy l\u00e4htem\u00e4tt\u00e4 ulos. Mutta v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 askelista puhuttaessa t\u00e4ytyy huomauttaa, ett\u00e4 etenkin sellaisina p\u00e4ivin\u00e4, jolloin olen pysytellyt l\u00e4hinn\u00e4 majapaikassani, askelten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on reippaasti alakanttiin. Sill\u00e4 levottomana ihmisen\u00e4 k\u00e4velen aina ja koko ajan edestakaisin, mutta jos olen kotioloissa, en tietenk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 puhelinta koko aikaa taskussa. Vaikka ei pieness\u00e4 asunnossa haahuilusta tietenk\u00e4\u00e4n tule kuin enint\u00e4\u00e4n pari tuhatta askelta, mutta silti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Kamerallani otin 1974 valokuvaa, ja puhelimellani 2086. Puhelimella otetut kuvat toki sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kaikki muistiin otetut kuitit ja netin salasanat ja tavarakaappien numerot, ja my\u00f6s kaikki vahingossa napatut kuvankaappaukset puhelimeni avausruudusta. Ja tietysti olen tuhonnut muutamia satoja ottamiani kuvia jo matkan varrella, joten luvut ovat niiden kuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotka tulivat mukanani kotiin asti. Tulen tuhoamaan niit\u00e4 useita satoja lis\u00e4\u00e4 kunhan k\u00e4yn niit\u00e4 l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Rahaa k\u00e4ytin matkaani 4013 euroa ja viisi sentti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki menot siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien, kun nousin Oulussa junaan kohti Helsinki\u00e4. Koska osa maksuista on maksettu vierailla valuutoilla, summa ei ole t\u00e4ysin eksakti, sill\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni budjettiohjelma k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 aika erikoisia muuntokertoimia, ja toisinaan pankkini lis\u00e4ilee valuuttamaksuihin joitain lis\u00e4prosentteja, joita en ole ohjelmaani merkinnyt. Ja lis\u00e4ksi olen varmasti unohtanut kirjata joitain ravintolak\u00e4yntej\u00e4 ja tehnyt joitain kirjausvirheit\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta voin sanoa, ett\u00e4 pysyin melko tarkkaan budjetissani, jonka olin laskenut 45 euroon p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 (4050 euroa), sallitulla tuhannen euron yll\u00e4tysmenolis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ist\u00e4 noin 4000 eurosta suunnilleen 500 euroa on k\u00e4ytetty Suomen sis\u00e4ll\u00e4 tai Suomesta pois p\u00e4\u00e4semiseen ja paluuseen. Junaliput ovat Suomessa t\u00e4ysin absurdin hintaisia, eik\u00e4 Travem\u00fcnden lauttakaan halpa ole. Ravintolaruokailu Suomessa sen sijaan on edelleen yleiseen tulotasoon suhteutettuna Euroopan halvimpia, ja absoluuttisestikin halpaa. Ruokailu Kroatiassa maksaa saman verran kuin Suomessa, joskus enemm\u00e4nkin, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 kroatialaisten mediaanitulot ovat noin 1100 euroa kuussa, suomalaisten vastaava on 3300.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4ni rahoista 36,6%, 1467,59 euroa, meni ruokaan. Majoittumiseen meni 33% (1321,37), liikennev\u00e4lineisiin 23%, 906,45 euroa (joista Suomen sis\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hes puolet), museok\u00e4ynteihin, p\u00e4\u00e4symaksuihin, elokuviin, kirjallisuuteen 4%, 190,66 euroa, ja ryhm\u00e4\u00e4n muu \u2013 mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 pankkiautomaatimaksuja, jotka Albaniassa olivat todella suuria, ja uuden iPhone-laturin hukkaamani tilalle \u2013&nbsp;2%, 124,10 euroa.<\/p>\n\n\n\n<p>Noita lukuja katsellessa huomaa, ett\u00e4 jos ryhtyisin oikeasti pihistelem\u00e4\u00e4n, matkabudjetista saisi helposti viel\u00e4 tuhat euroa pois. Ruokailuun k\u00e4ytetyst\u00e4 rahasta 282,76 euroa on mennyt ruokakauppoihin \u2013 joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 siis kaiken itse tehdyn ruuan, aamiaiset, v\u00e4lipalat ja suklaalevyt. Ja&nbsp; t\u00e4st\u00e4 raham\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 vain noin 50 euroa on mennyt varsinaiseen ruokaan, l\u00e4hinn\u00e4 pastaan ja erin\u00e4isiin lisukkeisiin mit\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 pastan kanssa. Loput 1200 euroa olen kuluttanut ravintoloissa, joten jos tekisin itse ruokani, saisin menoja laskettua huomattavasti. En halua niin tehd\u00e4, enk\u00e4 koe sit\u00e4 tavoittelemisen arvoisena, mutta se olisi mahdollista.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen lajitellut tilastoissani ravintolatkin etnisyyden mukaan, ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa olen onnistunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokailuryhm\u00e4n \u201cmuut\u201d isoimpana (278,32 e). T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki ne vegaani- tai kasvisravintolat, joiden ruokalista tarjoilee kaikenlaisia ruokia ymp\u00e4ri maailmaa, ja my\u00f6s paikallisia kasvisruokia tai niiden lihankorvikeversioita. N\u00e4m\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ne hyv\u00e4t ravintolat, joista l\u00f6ytyv\u00e4t matkan parhaat ruokailukokemukset. T\u00e4m\u00e4 oli aiemmin matkalla viel\u00e4 korkeammalla, mutta jossain v\u00e4liss\u00e4 matkaa irrotin albanialaisen ruuan erilliseen sarakkeeseen (101,60 e).<\/p>\n\n\n\n<p>Surukseni joudun t\u00e4lll\u00e4kin kertaa toteamaan, ett\u00e4 heti ryhm\u00e4n muu j\u00e4lkeen eniten rahaa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt pitsaan ja pastaan. Italialainen ruoka, joka matkallani enimm\u00e4kseen koostuu pitsoista, kulutti rahojani 226,85 euroa. Pyyd\u00e4n anteeksi kulinarismin jumalilta, mutta valitettavasti tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvissy\u00f6j\u00e4n vaihtoehdot ovat toisinaan aika v\u00e4hiss\u00e4. Italialainen keitti\u00f6 on tietysti maailman ruokakulttuurien vihoviimeinen ry\u00f6n\u00e4pes\u00e4ke, mutta se on universaalisti saatavilla ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lakto-ovo-kasvissy\u00f6j\u00e4lle soveltuvia standardeja, joten sit\u00e4 ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4 seuraavat intialaiset ravintolat (166,23 e), jotka t\u00e4ll\u00e4 kertaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ilahduttavasti my\u00f6s joitain etel\u00e4intialaisia ruokalajeja. N\u00e4m\u00e4 ovat tietysti aina kasvissy\u00f6j\u00e4lle helppoja vaihtoehtoja, ruoka on useimmiten hyv\u00e4\u00e4 ja monipuolista, ja valkuaisaineita saa muualtakin kuin juustosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hampurilaisravintoliin ja vastaaviin leip\u00e4ravintoloihin (kuten Subway tai Suomen Cafe Picnic) meni 132,92 euroa. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4ytyy erikseen mainita Bulgarian Rusessa kokeilemani hampurilaisravintolaketju Hesburger. Ravintola sek\u00e4 n\u00e4ytti ett\u00e4 tuntui t\u00e4ysin samalta kuin Suomessakin, ikkunoiden ja pakkausmateriaalien suomenkielisi\u00e4 tekstej\u00e4 my\u00f6ten, ja kasvisvaihtoehdot tunnettiin siell\u00e4kin samalla nolostuttavan juntilla \u201cVeke(tm)\u201d-nimell\u00e4. Soijatortilla maistui t\u00e4sm\u00e4lleen samalta, tosin Suomen Heseist\u00e4 saa parempaa appelsiinimehua.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruokabudjetissani hampurilaisia seurasi, kuten sanottua, albanialainen keitti\u00f6 101,60 eurolla, mutta toki ruokailuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 albanialaiset ravintolat ovat raham\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 korkeammalla. Albaniassa ravintolat ovat suhteellisen halpoja, ja ravintolaruokailuun meni useimmiten noin 10 euroa, joskus v\u00e4hemm\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Salaatit 63,83e, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietysti kaikki nykytrendiset \u201cbowlit\u201d, mutta koostuu ensisijaisesti kreikkalaisista salaateista. Sek\u00e4 \u201ckreikkalaisesta salaatista\u201d, joka on se fetajuustojuttu, jota kaikkialta saa, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n salaateista, joita s\u00f6in Kreikassa. Kreikassa kasvissy\u00f6j\u00e4lle ehdottomasti parasta ovatkin monipuoliset salaatit.<\/p>\n\n\n\n<p>Falafeleihin kului 36,60, mutta pieni summa tietysti johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat Euroopassa halpaa katuruokaa \u2013&nbsp;jopa Saksassa saa viel\u00e4 nykyisinkin falafelrullan seitsem\u00e4\u00e4n euroon. Texmex (eli l\u00e4hinn\u00e4 burritot) vei rahoistani 35,50e; kiinalaiset ravintolat 35,10e; ja ryhm\u00e4\u00e4n juotava, mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksitt\u00e4iset, ilman muuta ruokaa ostetut vesi- ja limsapullot, ett\u00e4 teekupposet kahviloissa, kului 23,22e.<\/p>\n\n\n\n<p>Majoituskuluista 782,12 euroa meni hostellien yhteismajoitukseen. 448,26 euroa meni AirBnb-tyyppisiin asuntoihin, ja ihan perushotelleihin 90,99 euroa. K\u00e4ytetyt raham\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n kerro ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 hotelleissa y\u00f6vyin yhteens\u00e4 kuusi y\u00f6t\u00e4, AirBnb-tyyppisiss\u00e4 asunnoissa 25 y\u00f6t\u00e4, ja hostellien dormeissa v\u00e4h\u00e4n yli 50 y\u00f6t\u00e4. Ja koska tilastossa on my\u00f6s Suomen sis\u00e4inen osa matkasta, siin\u00e4 on my\u00f6s kolme y\u00f6t\u00e4 sukulaisten nurkissa, yhteens\u00e4 nolla euroa.<\/p>\n\n\n\n<p>Liikennev\u00e4lineisiin kului 909,45 euroa. Junamatkoihin meni 321,68e, joista Suomen sis\u00e4ll\u00e4 125,7e. Linja-autoilla huristelin 307,14 euron edest\u00e4, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kaikki matkan aikana tekem\u00e4ni siirtymiset. L\u00e4nsi-Balkanilla ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole junaratoja, joten joulukuun alusta tammikuun loppupuolelle matkustin yksinomaan busseilla. Kuten my\u00f6s Saksassa, koska bussit ovat siell\u00e4 halpoja ja junat kalliita (eli noin puolet Suomen hinnoista).<\/p>\n\n\n\n<p>Paikallisliikenteen maksuja maksoin 49,36e, josta 19,48e kertyi Helsingiss\u00e4. Taksiin sorruin yhten\u00e4 sateisena p\u00e4iv\u00e4n Gjirokasterissa, joka laskutti minulta nelj\u00e4 euroa (josta noin puolet on huijarihintaa).<\/p>\n\n\n\n<p>Museoihin k\u00e4ytin 145,19e, joista l\u00e4hes kaikki t\u00e4ll\u00e4 kertaa muita kuin taidemuseoita \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 koska L\u00e4nsi-Balkanilla ei ole taidemuseoita. Museoiden puute on osasyy siihen, ett\u00e4 olen pysynyt budjetissani. Yleens\u00e4 niihin menee paljon enemm\u00e4n rahaa. Leipzigin el\u00e4intarhan sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sy kustansi 14e. Elokuvissa k\u00e4vin kerran, Poor Things Thessalonikissa, mik\u00e4 maksoi 8,50e. Matkamuistoihin k\u00e4ytin 23 euroa.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Matkalla luin v\u00e4h\u00e4n vajaa kuusi kirjaa, kaikki vanhoja ilmaisia kirjoja puhelimen ruudulta, ladattuna Project Gutenbergist\u00e4: Johannes Linnankosken Pakolaiset, Charlotte Bront\u00ebn Jane Eyre: An Autobiography, Oscar Wilden The Picture of Dorian Gray, Charles Dickensin The Christmas Carol, Juhani Ahon Juha, ja George Eliotin Middlemarch (edelleen v\u00e4h\u00e4n kesken). Molemmat suomalaiset ovat erinomaisia psykologisia ihmiskuvauksia vanhemmasta miehest\u00e4, joka menee naimisiin nuoren naisen kanssa ilman molemminpuolista rakkautta; Dickensin Joulukertomuksen kolmannen hengen kyyninen julmuus hieman yll\u00e4tti muuten l\u00e4peens\u00e4 tutussa tarinassa; The Picture of Dorian Gray ei ole romaanina kovinkaan hyv\u00e4, siin\u00e4 ei oikein ole tarinaa eik\u00e4 tarkoitusta, mutta Wilde loistaa lukuisissa siteeraamiskelpoisissa sananlaskumaisissa virkkeiss\u00e4\u00e4n; Jane Eyren luki sujuvasti, se oli paikoin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa, mutta tarina oli aika yhdentekev\u00e4 ja loppupuoli l\u00e4hinn\u00e4 tyhm\u00e4; ja Middlemarch on hetkitt\u00e4in puisevasti kirjoitettu mutta ihmiskuvaukseltaan erinomainen kuvaus 1820-luvun lopun kyl\u00e4yhteis\u00f6st\u00e4 \u2013 ja vanhemmasta miehest\u00e4 joka menee naimisiin nuoren naisen kanssa ilman molemminpuolista rakkautta. Lukemassani kirjallisuudessa on selke\u00e4sti toistuva teema. Ehk\u00e4 maailmankaikkeus yritt\u00e4\u00e4 kertoa minulle, ett\u00e4 minun pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleni nuori vaimo, joka ei rakasta minua, ja sitten voisin kuolla onnettomana, katkerana ja vaimooni pettyneen\u00e4. Tosin Jane Eyress\u00e4kin on nuori nainen ja kaksikymment\u00e4 vuotta vanhempi mies, mutta he ovat onnellisia \u2013\u00a0kunhan mies ensin vammautuu ja sokeutuu.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Bongattuja lintulajeja olen kirjoittanut listaani 47, joista 13 on itselleni uusia lajeja: Peukaloinen, etel\u00e4nsatakieli, virtav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki, mustalepp\u00e4lintu, t\u00f6yht\u00f6kiuru, harmaahaikara, pikkumerimetso, jalohaikara, silkkihaikara, myskisorsa, turkinkyyhky, pikku-uikku ja kuningaskalastaja. Kuningaskalastajia toki n\u00e4in aikoinaan Intiassa paljonkin, mutta lasken bongausteni alkavan vuodesta 2020, jolloin aloin lintuja harrastuksenomaisesti tunnistamaan. Aivan varmasti olen n\u00e4hnyt aiemmin my\u00f6s turkinkyyhkyj\u00e4, mutta nyt vasta kiinnitin niihin yht\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota, enk\u00e4 pit\u00e4nyt niit\u00e4 vain arkisesti puluina. Albaniassa t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta turkinkyyhkyt, pikkumerimetsot, mustalepp\u00e4linnut ja virtav\u00e4st\u00e4r\u00e4kit olivat hyvin arkisia tuttavuuksia, joita n\u00e4kyi kaikkialla, kuten my\u00f6s tietysti varpusia, talitiaisia, sinitiaisia, v\u00e4st\u00e4r\u00e4kkej\u00e4, punarintoja ja pulujakin. Nokikanoja n\u00e4in varmasti sata kertaa enemm\u00e4n kuin olen n\u00e4hnyt t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 yhteens\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 oli alueen j\u00e4rviss\u00e4 tuhansittain. Erilaisia lokkeja n\u00e4in my\u00f6s tietysti paljon, mutta V\u00e4limeren lokkien tunnistamista en edes yrit\u00e4. Toinen toistaan samann\u00e4k\u00f6isempien lokkilajien erottaminen toisistaan on sellaista turhaa p\u00e4temist\u00e4, joka ei ole opettelemisen arvoista. Osaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti erottaa Suomen tavanomaiset lokkilajit toisistaan (kunhan ne eiv\u00e4t risteydy kesken\u00e4\u00e4n), ja se riitt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Google Mapsin mukaan kuljin matkallani (Suomen osuus poislukien) 2747 kilometri\u00e4 junalla, k\u00e4velin 554 kilometri\u00e4, ja s\u00f6in 37 eri ravintolassa. Mainitsen t\u00e4m\u00e4n vain siksi, ett\u00e4 jos teit\u00e4 pelottaa, ett\u00e4 internetin bisnesj\u00e4tit, kuten Google emoyhti\u00f6 Alphabet, tiet\u00e4v\u00e4t teist\u00e4 kaiken, niin ei h\u00e4t\u00e4\u00e4. Joko Google ei tied\u00e4 minun matkastani oikeastaan mit\u00e4\u00e4n, tai sitten se vain valehtelee olevansa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Oikeasti olen tietysti k\u00e4vellyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 400 kilometri\u00e4 enemm\u00e4n, sy\u00f6nyt noin sadassa ravintolassa, ja, no, junakilometreist\u00e4 minulla ei ole aavistustakaan. Matkustuskilometrej\u00e4 junissa ja busseissa yhteens\u00e4 on kuitenkin v\u00e4kisinkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5000, Suomen junat ja Travem\u00fcnden lautat mukaanlukien nelisen tuhatta lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Minua v\u00e4sytt\u00e4\u00e4. En ole varma, johtuuko se pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n matkav\u00e4symyksest\u00e4, vai liittyyk\u00f6 siihen my\u00f6s kaamosoireilua. Huomasin kyll\u00e4 Helsingiss\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4teni t\u00e4risi, ja s\u00e4ps\u00e4htelin jokaista pient\u00e4kin liikett\u00e4 ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 joka ymp\u00e4rill\u00e4ni vilahti, joten kaamosmasennukseen liittyv\u00e4t ahdistusoireet ovat palanneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen soitellut paljon pianoa. Se on se, mit\u00e4 minulla on tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 aina eniten ik\u00e4v\u00e4. Tosin liika soittaminen sattuu tauon j\u00e4lkeen k\u00e4sien lihaksiin, ja v\u00e4syneet sormet eiv\u00e4t pysy tahdissa eiv\u00e4tk\u00e4 osu koskettimiin. Kyll\u00e4 pianonsoittokin liikunnasta k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi aurinko on paistanut viime p\u00e4iv\u00e4t. Tosin keskip\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin aurinko punertaa auringonlaskun v\u00e4reiss\u00e4. Olen suosiolla pysytellyt sis\u00e4ll\u00e4, ja nukkunut 11 tuntia vuorokaudessa. Toistaiseksi se on tehnyt vain hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi p\u00e4iv\u00e4t pitenev\u00e4t nopeasti. Vain kolmen viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 on jo melko hyv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Her\u00e4sin aamulla, kun pihalla auringonnousun ensimm\u00e4iset valons\u00e4teet hehkuivat hentoina horisontin takaa. Tiesin, ett\u00e4 kello olisi jo suhteellisen paljon, sill\u00e4 olin palannut kotiin. Napsautin puhelimen p\u00e4\u00e4lle, ja katsoin kelloa. 8:15, se sanoi. K\u00e4\u00e4nsin kylke\u00e4ni ja jatkoin nukkumista. Minua v\u00e4sytti. Matkustamisenergia loppui jo pari viikkoa sitten, ja viimeiset p\u00e4iv\u00e4t pakotin itse\u00e4ni eteenp\u00e4in vain tahdonvoimalla. Kun tulin kotiin, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/275"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=275"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":276,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/275\/revisions\/276"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}