{"id":234,"date":"2023-11-05T13:51:12","date_gmt":"2023-11-05T11:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/?p=234"},"modified":"2024-11-07T00:01:53","modified_gmt":"2024-11-06T22:01:53","slug":"passi-ja-hammasharja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/2023\/11\/05\/passi-ja-hammasharja\/","title":{"rendered":"Passi ja hammasharja"},"content":{"rendered":"\n<p>Aloitin pakkaamisen passista, kuten aina. Laitoin Facebookiin kuvan pakkaamisen aloittamisesta, jossa yksin\u00e4inen passini lojui muuten viel\u00e4 tyhj\u00e4n valkoisen muovikorin pohjalla. Olen jo vuosia pakannut pidemmille matkoille ottamalla pari viikkoa etuk\u00e4teen esiin korin, johon aina pudottelen yksi kerrallaan tavaroita, sit\u00e4 mukaa kun muistan niit\u00e4 matkalla tarvitsevani. Passi, eurooppalainen sairausvakuutuskortti, k\u00e4teist\u00e4 rahaa, lakanoita, kevyet retkiruokailuv\u00e4lineet, kiikarit, ja niin edesp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska p\u00e4ivitykseni kuvassa oli vain passi, sit\u00e4 kommentoitiin, ett\u00e4 hammasharja puuttui. Oletan sen olleen viittaus 1990-luvulla televisiossa py\u00f6rineeseen Passi ja hammasharja -visailuohjelmaan, joka muistaakseni oli jopa aikakautensa suomalaiseksi viihdeohjelmaksi melkoisen yhdentekev\u00e4 ja turha. Enk\u00e4 oikeastaan koko ohjelmasta mit\u00e4\u00e4n muuta muistakaan, kuin sen nimen, joka on uponnut ik\u00e4isteni sukupolvikokemukseen syv\u00e4lle ja pysyv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p>Passi on tietysti matkalle l\u00e4htiess\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Ainakin, jos edes harkitsee, ett\u00e4 matkalla voisi mahdollisesti jossain v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4v\u00e4ist\u00e4 Schengen-alueen ulkopuolella. Ja niin kauan, kun Suomessa henkil\u00f6kortin hinta on merkitt\u00e4v\u00e4sti passia kalliimpi, hankin suosiolla itselleni pelk\u00e4n passin (niin kuin suurin osa suomalaisista). Mutta hammasharja, se ei ole pakatessa prioriteettilistalla kovinkaan korkealla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun googlailin tietoa Passi ja hammasharja -ohjelmasta, sain selville paitsi sen, ett\u00e4 sen logo oli j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n ruma, my\u00f6s sen, ett\u00e4 se perustui brittil\u00e4iseen Don\u2019t Forget Your Toothbrush -formaattiin. Ja aloin mietti\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 pakkomielle hammasharjan muistamiseen. Siis toki pakkaan itse hammasharjani aina mukaan, ja jos unohdan sen, harmittelen sit\u00e4 hetken kunnes hetimiten k\u00e4yn ostamassa uuden, mutta kai hammasharja on matkalta mahdollisesti unohtuvien esineiden listalla yksi kaikista merkityksett\u00f6mimmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos unohdan passin, en voi matkustaa; jos unohdan pankkikorttini, en voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n; jos unohdan ottaa housut mukaan, poliisi tulee ja pid\u00e4tt\u00e4\u00e4. Jos unohdan ottaa mukaan munalukon, minun t\u00e4ytyy \u2013 taas kerran \u2013 ostaa itselleni matkan varrelta uusi munalukko kaikkien niiden aiemmin ostamieni jatkoksi, ja sitten minulla on jo kohta kymmenen munalukkoa vaikka yksikin riitt\u00e4isi ihan hyvin. Minulle on ker\u00e4\u00e4ntynyt tarpeettoman monta USB-muistitikkua ja muistikortinlukijaa varastoihini ihan vain koska olen unohtanut ottaa niit\u00e4 pakatessa mukaan. Ja joka ainoa ostos on ollut pohjimmiltaan turha, sill\u00e4 tosiasiallisesti en uutta olisi tarvinnut, jos vain olisin muistanut ottaa jo omistamani l\u00e4htiess\u00e4 mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Hammasharjat sen sijaan ovat k\u00e4ytt\u00f6tavaroita. Jokaiselle ostetulle hammasharjalle on aina k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Jos unohdan hammasharjani kotiin, ja joudun ostamaan uuden matkalta, sitten minulla vain on hammasharja kotona odottamassa. Kumpikaan ei j\u00e4\u00e4 turhaksi, kumpikin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n loppuun asti. Uusia hammasharjoja on ostettava joka tapauksessa parin kuukauden v\u00e4lein, kun harjakset alkavat harottaa ja ker\u00e4t\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 likatahroja sis\u00e4\u00e4ns\u00e4. Olen kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni pessyt hampaani homehtuneella hammasharjalla, ja sen oksentelunt\u00e4yteisen y\u00f6n j\u00e4lkeen en toivo sit\u00e4 virhett\u00e4 toistavani.<\/p>\n\n\n\n<p>En muista, ett\u00e4 olisin koskaan unohtanut ottaa hammasharjaa mukaan pidemmille matkoilleni. Toki kotimaan sis\u00e4ll\u00e4, kun vaikka olen joskus \u00e4itini luona k\u00e4ynyt kyl\u00e4ss\u00e4, olen unohtanut pahimmillaan suurin piirtein kaiken mahdollisen l\u00e4htiess\u00e4 kotiin, mutta kahden p\u00e4iv\u00e4n reissuihin ei pakata kovinkaan huolellisesti. Ja silloinkin hammasharjaongelma on ratkennut yksinkertaisesti sill\u00e4, ett\u00e4 olen yhden aamun harmitellut likaiselta tuntuvia hampaitani, ja sitten k\u00e4ynyt ostamassa kaupasta uuden hammasharjan.<\/p>\n\n\n\n<p>Hammastahnan unohdin viime vuonna Helsinkiin, veljeni vessan k\u00e4sienpesualtaan reunalle. Ostin laivasta uutta. N\u00e4it\u00e4 sattuu. Sateenvarjoja olen unohtanut tai hukannut useammankin pitkin maailmaa. Hanskoja my\u00f6s, totta kai. Etenkin nuorempana olin matkustaessani hyvinkin lev\u00e4per\u00e4inen, ja unohdin koko ajan jotain joka paikkaan \u2013 mutta onneksi kaiken arvokkaan olen useimmiten saanut takaisin. Sellaista el\u00e4m\u00e4 on, jos minun hajamielisten aivojeni kanssa on syntynyt.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta jos jotain unohtuu l\u00e4htiess\u00e4, tai jotain unohtuu matkalle, niin toivon koko syd\u00e4mest\u00e4ni, ett\u00e4 se olisi hammasharja. Tai sukat. Sukat olisivat ehk\u00e4 viel\u00e4 hammasharjaakin harmittomampia unohdettavia. Jos joskus olenkin unohtanut sukkiani johonkin majapaikkaan tai pudottanut ne laukuntaskusta tai housunlahkeesta jonnekin rautatieaseman lattialle, niin en min\u00e4 ole sit\u00e4 edes huomannut. Sukkia nyt hukkuu jopa matkalla pesukoneesta pyykkinarullekin, ja se on vain koko ihmiskunnalle samaistuttava hupaisan h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 mysteeri.<\/p>\n\n\n\n<p>Joka tapauksessa hammasharja, aivan kuten kaikki hygieniav\u00e4lineet \u2013&nbsp;saippua, kosteusvoiteet, deodorantti, mit\u00e4 niit\u00e4 nyt on \u2013 pakataan ihan viimeisin\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole esineit\u00e4, joita erityisesti tarvitsisi matkustaessa, vaan ne ovat esineit\u00e4, joita tarvitaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koko ajan ja joka p\u00e4iv\u00e4. Niiden paikka on kylpyhuoneessa vakiopaikoillaan aina l\u00e4ht\u00f6\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n iltaan asti, jolloin siirr\u00e4n ne meikkilaukkuuni odottamaan l\u00e4ht\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>En min\u00e4 hammasharjaa halua unohtaa. Mutta jos se j\u00e4\u00e4, niin, no, tuskin sit\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 edes mietin. L\u00e4htiess\u00e4 tarkistan moneen kertaan, ett\u00e4 passi on mukana, ja pankkikortti, ja puhelin, ja puhelimen laturi \u2013 ehk\u00e4 jopa varmistan, ett\u00e4 vesiv\u00e4rit ovat mukana, ja kiikari, ja mit\u00e4 muita harrastus- ja hupiv\u00e4lineit\u00e4 mukaan olen ottamassakaan \u2013&nbsp;mutta hammasharja vilkaistaan sitten vasta illalla kun on hammaspesun aika.<\/p>\n\n\n\n<p>Paitsi ehk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa, sill\u00e4 olen huomannut miettineeni huomattavasti tavallista enemm\u00e4n hammasharjan pakkaamista. Kirjoitin siit\u00e4 jopa blogitekstin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aloitin pakkaamisen passista, kuten aina. Laitoin Facebookiin kuvan pakkaamisen aloittamisesta, jossa yksin\u00e4inen passini lojui muuten viel\u00e4 tyhj\u00e4n valkoisen muovikorin pohjalla. Olen jo vuosia pakannut pidemmille matkoille ottamalla pari viikkoa etuk\u00e4teen esiin korin, johon aina pudottelen yksi kerrallaan tavaroita, sit\u00e4 mukaa kun muistan niit\u00e4 matkalla tarvitsevani. Passi, eurooppalainen sairausvakuutuskortti, k\u00e4teist\u00e4 rahaa, lakanoita, kevyet retkiruokailuv\u00e4lineet, kiikarit, ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":235,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions\/235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}