{"id":231,"date":"2023-10-27T01:13:07","date_gmt":"2023-10-26T22:13:07","guid":{"rendered":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/?p=231"},"modified":"2024-11-07T00:01:59","modified_gmt":"2024-11-06T22:01:59","slug":"mina-bartleby","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/2023\/10\/27\/mina-bartleby\/","title":{"rendered":"Min\u00e4, Bartleby"},"content":{"rendered":"\n<p>Kun aikoinani olin Unkarissa vaihto-opiskelijana, silloin viisi el\u00e4m\u00e4\u00e4 sitten, nuorena miehen\u00e4 joka ei tiennyt viel\u00e4 mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, luimme amerikkalaisen kirjallisuuden kurssilla Herman Melvillen novellin Bartleby the Scrivener. Se on maineikas novelli, kovin tunnettu, ja erinomainen harjoitusteksti helpohkoihin tekstianalyyseihin kirjallisuuden alkeiskursseilla. Se kertoo miehest\u00e4, Bartlebyst\u00e4, lakitoimiston kirjurista, joka uudessa ty\u00f6paikassaan on ensin ahkera ja luotettava ty\u00f6ntekij\u00e4, toimiston parhaimmistoa, mutta yht\u00e4kki\u00e4, n\u00e4enn\u00e4isesti ilman mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4, alkaakin vastata jokaiseen pyynt\u00f6\u00f6n \u201cI would prefer not to\u201d, mieluummin en.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun sit\u00e4 silloin luin, arvostin tekstin sujuvan kaunista kielt\u00e4 ja mielenkiintoista ihmiskuvaa, mutta pidin sit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 absurdina kertomuksena ihmisest\u00e4, joka reagoi ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy v\u00e4\u00e4rin. Toki se on sit\u00e4 nykyisinkin, ja kukaan, joka on koskaan sarjakuviani lukenut, tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilanteissa v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ihmiset ovat aina huumorintajuni ytimess\u00e4. Mutta en olisi uskonut silloin, ett\u00e4 voisin jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 samaistua tuohon tuskastuttavaan mieheen, joka ei tee mit\u00e4\u00e4n, ei nouse edes porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4n lattialta yl\u00f6s, tai ei sy\u00f6, ihan vain, koska \u201cmieluummin ei\u201d niin tee.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisin tuo lause, jonka luin kertomuksessa kaksikymment\u00e4 vuotta sitten, on se lause, jota vastaan joudun p\u00e4\u00e4ni sis\u00e4ll\u00e4 taistelemaan joka p\u00e4iv\u00e4. Her\u00e4isink\u00f6 aamulla? Mieluummin en. Avaisinko j\u00e4\u00e4kaapin, ett\u00e4 voisin ottaa sielt\u00e4 levitteen leipien voiteluun? Mieluummin en. S\u00f6isink\u00f6 jotain? Mieluummin en. En toki toimi kuten Bartleby, min\u00e4 en kuuntele aivojani, aivoni ovat tyhm\u00e4t. Jos kyse on vain siit\u00e4, ett\u00e4 aivoni eiv\u00e4t mieluummin tee jotain, j\u00e4t\u00e4n sen yksinkertaisesti huomiotta ja laitan itseni tekem\u00e4\u00e4n. Jos taas kyse on aivojeni uhmaik\u00e4isist\u00e4 itkupotkuraivareista, jolloin aivot kirkuvat t\u00e4ydess\u00e4 vastarinnassa, ett\u00e4 en halua laittaa kenki\u00e4 jalkaan! en halua nostaa lattialle pudonnutta leip\u00e4\u00e4 bioj\u00e4teastiaan! en halua sy\u00f6d\u00e4 mit\u00e4\u00e4n!, silloin min\u00e4 olen kuin rauhallinen, malttinsa s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 vanhempi, joka tyynesti toteaa, ett\u00e4 taistelunsa pit\u00e4\u00e4 valita. Ei sitten laiteta kenki\u00e4 jalkaan. Kokeillaan parinkymmenen minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Haluaisinko nyt laittaa keng\u00e4t jalkaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Mieluummin en.<\/p>\n\n\n\n<p>No hyv\u00e4, nyt voin sent\u00e4\u00e4n neuvotella itseni kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toki olin jo Unkariin l\u00e4htiess\u00e4ni tarponut l\u00e4pi ensimm\u00e4isen liev\u00e4n masennuskauteni. Olin ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 saamattomuuteni ja ilottomuuteni ei ollut normaalia. Se ei ollut minulle ominainen persoonallisuuspiirre, jotain, mit\u00e4 min\u00e4 nyt vain satuin olemaan, vaan se oli oire. T\u00e4m\u00e4n oivallettuani min\u00e4 otinkin ja l\u00e4hdin Unkariin, hakemaan vauhtia jostain muualta, hakemaan alakuloiselle mielelleni piristyst\u00e4 vaihto-opiskelun tuomasta vaihtelusta. Olin silloin jo onnistunut hahmottamaan jo senkin, ett\u00e4 Suomen talvi ei sovi minulle. Olin osannut laskea yksi plus yksi, ja huomannut, ett\u00e4 joka marraskuu lihomani viisi kiloa, joka kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 aina suli pois talvilumien mukana, ei ollut sek\u00e4\u00e4n normaalin rajoissa. Aivan kuten olin huomannut, ett\u00e4 marraskuussa puoleen vuorokauteen kohonnut unentarpeeni ei ollut sek\u00e4\u00e4n tervett\u00e4. Jo silloin matkani tarina oli se, ett\u00e4 halusin matkustaa auringon per\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4\u00e4n. Jo silloin n\u00e4in itseni oman el\u00e4m\u00e4ni Nuuskamuikkusena, tai lintuna, joka talven tullen muuttaa etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Ei niin, ett\u00e4 olisin tehnyt talvisista pakomatkoistani silloin itselleni viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n normia. Seuraavan kerran l\u00e4hdin ulkomaille nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Ja sit\u00e4 seuraavan kerran taas kolmen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Mutta vuosi vuodelta kaamosmasennukseni ovat vain syventyneet, ja oikeatkin masennuskaudet pahentuneet. Pienest\u00e4 v\u00e4symyksest\u00e4 ja tahdottomuudesta on tullut lamauttavaa taistelua omia aivoja vastaan, ja v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 harmituksesta on tullut pahimpina p\u00e4ivin\u00e4 kaiken est\u00e4v\u00e4 l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n muuri.<\/p>\n\n\n\n<p>2010 olin Etel\u00e4-Ranskassa, 2011 olin Tansaniassa, 2013 olin Roomassa, 2014 my\u00f6s, 2016 k\u00e4vin Espanjassa ja Portugalissa, 2017 palasin Unkariin ja sen l\u00e4hialueille, 2018 k\u00e4vin vain lyhyesti Budapestiss\u00e4, 2019 matkasin syvemm\u00e4lle Balkanille, aina Kreikkaan asti \u2014 ja kahden masentuneeseen sumuun kadonneen suljetun vuoden j\u00e4lkeen k\u00e4vin 2022 taas Espanjassa ja Marokossa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00e4hden taas.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiset kyselev\u00e4t, minne suuntaan. Millaisen matkasuunnitelman olen tehnyt?<\/p>\n\n\n\n<p>Minun varmaankin pit\u00e4isi tehd\u00e4 suunnitelma.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta mieluummin en.<\/p>\n\n\n\n<p>Masennuksen ik\u00e4vimpi\u00e4 piirteit\u00e4 on se, ett\u00e4 siin\u00e4 menett\u00e4\u00e4 kyvyn n\u00e4hd\u00e4 tulevaisuuteen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen \u201cvain\u201d kaamosmasentunut, joten n\u00e4en, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 taas pystyn mihin vain, mutta siihen asti ei ole mit\u00e4\u00e4n. On vain p\u00e4iv\u00e4 kerrallaan. En min\u00e4 pysty nyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 on, ja mit\u00e4 siell\u00e4 teen. Mutta tied\u00e4n, ett\u00e4 kunhan vain matkustan etel\u00e4\u00e4n, ja n\u00e4en taas itselleni niin rakkaan talon kattojen yl\u00e4puolelle kohoavan auringon, silloin n\u00e4en my\u00f6s taas tulevaisuuden, n\u00e4en, minne haluan menn\u00e4 ja mit\u00e4 tehd\u00e4. Sinne asti min\u00e4 vain matkustan jonnekin etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in, jotenkin, joskus t\u00e4ss\u00e4 marraskuussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Haluanko l\u00e4hte\u00e4 etel\u00e4\u00e4n? Mieluummin en.<\/p>\n\n\n\n<p>Bartleby oli surullinen mies, joka uskoi omaan masentuneeseen haluttomuuteensa. Min\u00e4 onneksi en ole.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun aikoinani olin Unkarissa vaihto-opiskelijana, silloin viisi el\u00e4m\u00e4\u00e4 sitten, nuorena miehen\u00e4 joka ei tiennyt viel\u00e4 mist\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, luimme amerikkalaisen kirjallisuuden kurssilla Herman Melvillen novellin Bartleby the Scrivener. Se on maineikas novelli, kovin tunnettu, ja erinomainen harjoitusteksti helpohkoihin tekstianalyyseihin kirjallisuuden alkeiskursseilla. Se kertoo miehest\u00e4, Bartlebyst\u00e4, lakitoimiston kirjurista, joka uudessa ty\u00f6paikassaan on ensin ahkera ja luotettava ty\u00f6ntekij\u00e4, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=231"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":232,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/231\/revisions\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}