Ajattelin piirt\u00e4\u00e4 sarjakuvan jouluksi. Julkaisin joulun alla Katvealueen Instagramissa (@katvealue_sarjakuva) vanhojen joulukalenterieni yksitt\u00e4isi\u00e4 parhaita luukkuja, ja ajattelin, ett\u00e4 kalenteri olisi mukava p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uuteen joulusarjakuvaan.<\/p>\n\n\n\n
Noin viikko ennen joulua sain sarjakuvaani idean, ja kirjoittelin teksti\u00e4 vihkooni granadalaisessa ravintolassa ruokaa odotellessani. Tekstiss\u00e4 oli ongelmia, se ei oikein toiminut, mutta niin niiss\u00e4 yleens\u00e4 aina aluksi on. Valitettavan usein lopuksikin.<\/p>\n\n\n\n
Ja juuri kun sain edellisen lauseen kirjoitettua muistivihkooni, Tarifalaisessa hostellissani naapurivuoteen seitsenkymppinen ranskalaismies kysyi minulta hyvin passiivis-aggressiivisesti, aionko pit\u00e4\u00e4 y\u00f6valoani viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kohteliaana ihmisen\u00e4 sammutin sen saman tien, laitoin muistikirjani patjan viereen y\u00f6n yli talteen, ja aloin lueskella puhelimeltani kirjaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes vuorokausi my\u00f6hemmin jatkoin kirjoittamista. Ja mihink\u00e4s j\u00e4ink\u00e4\u00e4n. Ai niin.<\/em><\/p>\n\n\n\n Granadalaisen hostellin alakerrassa oli suuri yhteinen tila, siisti ja valoisa. Mutta siell\u00e4kin oli vain yksi p\u00f6yt\u00e4, joka oli ergonomisesti mahdollinen sarjakuvan piirt\u00e4miseen, ja sekin tarvitsi erikoisviritelmi\u00e4, ett\u00e4 sai t\u00f6pselin sein\u00e4\u00e4n. P\u00f6yt\u00e4 oli neuroosieni kannalta huonoin mahdollinen, ovensuuhun sijoitettu p\u00f6yt\u00e4, jossa joutui istumaan pakosta selk\u00e4 tilaan p\u00e4in, mutta kun siin\u00e4 ensin hetken aikaa totutteli, kyll\u00e4 siin\u00e4 sai jotain piirretty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Piirsin kuvan. Syrj\u00e4silm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 vilkuilin jalkapallon MM-kisojen finaalia, joka py\u00f6ri yksikseen selk\u00e4ni takana. Huoneeseen tuli nuorehko mies, kysyi mist\u00e4 olen, esitt\u00e4ytyi ukrainalaiseksi, ja halusi kertoa minulle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuka Messi on. Sanoin, ett\u00e4 vaikka en jalkapalloa kovin aktiivisesti seuraakaan, niin kyll\u00e4 min\u00e4 sent\u00e4\u00e4n Messist\u00e4 olen kuullut. Valitettavasti mies oli niit\u00e4 rohkeita kielenk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, jotka puhuvat paljon kehnosta kielitaidostaan huolimatta, mutta jotka eiv\u00e4t vastapainoksi ymm\u00e4rr\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 heille sanotaan. Joten h\u00e4n puhui jalkapallosta, kertoi kannattavansa Argentiinaa, ja min\u00e4 ny\u00f6kk\u00e4ilin, ja sitten huomasin katsovani h\u00e4nen kanssaan Argentiina-Ranska -ottelun jatkoaikaa. Ja sitten paikalle tuli viel\u00e4 lontoolainen nainen, jonka englanti oli odotuksenmukaisesti parempaa, ja sarjakuvan piirt\u00e4minen j\u00e4i.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa t\u00e4m\u00e4n tekstin kirjoittamista \u00e4iti soitti minulle. \u00c4idille ei voi olla vastaamatta, vaikka se katkaisisikin ajatuksen, sill\u00e4 jos sen teen, \u00e4iti soittaa viiden minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen, ja sitten taas viiden minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen, ja sitten sata kertaa, ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viisikymment\u00e4 whatsapp-viesti\u00e4, jossa h\u00e4diss\u00e4\u00e4n kyselee, miksen vastaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n Joten varttitunti my\u00f6hemmin, miss\u00e4s taas olinkaan menossa.<\/em><\/p>\n\n\n\n Granadasta matkustin M\u00e1lagaan. Siell\u00e4 y\u00f6vyin Airbnb-huoneessa. Siell\u00e4 minulla olisi oma huone, min\u00e4 ajattelin toiveikkaana, ja majoittuisin asunnossa, jossa yhteiset tilat olisivat minulla vapaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 varmastikin saisin sarjakuvani tehty\u00e4. Mutta kun p\u00e4\u00e4sin asunnolle, sain selville, ett\u00e4 asunnossa ei ollut lainkaan p\u00f6yti\u00e4. Tai oli yksi pieni ruokap\u00f6yt\u00e4, mutta sen keskustaa pidettiin leip\u00e4varastona, ja sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sy\u00f6tiin. Aatonaaton iltana sain kaapattu p\u00f6yd\u00e4n itselleni pariksi tunniksi piirt\u00e4mist\u00e4 varten \u2014 mutta sitten naapurihuoneen el\u00e4keik\u00e4inen saksalaishippi tuli mainostamaan minulle ylihintaisia luontaistuotevalmisteitaan, kertomaan kuinka suuret l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6t ovat pahoja ja koronarokotteet tappaa, ja valitettavasti niin kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n hipit yleens\u00e4kin, h\u00e4n jatkoi viel\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeiston puolelle kertomalla, kuinka ukrainalaiset ovat natseja ja ansaitsevat sotansa, ja jos olisin kuunnellut pidemp\u00e4\u00e4n, eik\u00f6h\u00e4n sielt\u00e4 olisi lopulta kuulunut, ett\u00e4 Donald Trump on uudelleensyntynyt Jeesus tai jotain sinne p\u00e4in \u2013 joten yst\u00e4v\u00e4llisesti hiljaa ny\u00f6kytellen pakkasin tietokoneeni ja siirryin huoneeseeni.<\/p>\n\n\n\n Yritin piirt\u00e4\u00e4 s\u00e4ngyll\u00e4, mutta patja oli pehme\u00e4 ja kallisti minua s\u00e4ngynrakoon, ja siin\u00e4 sain sel\u00e4n ja niskan kipe\u00e4ksi minuuteissa.<\/p>\n\n\n\n Ajattelin, ett\u00e4 ehk\u00e4 sitten aattona saisin taas hetken aikaa p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, mutta sit\u00e4 ei tapahtunut. P\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 oli koko ajan joku. Talon is\u00e4nn\u00e4n \u00e4iti pakkaamassa tavaroita menn\u00e4kseen jouluksi kotiin Ven\u00e4j\u00e4lle, ja is\u00e4nt\u00e4 \u00e4itins\u00e4 kanssa y\u00f6ll\u00e4 soittamassa puheluita kaikesta p\u00e4\u00e4tellen etel\u00e4amerikkalaisiin pankkeihin, ett\u00e4 he ven\u00e4l\u00e4isin\u00e4 pystyv\u00e4t raha-asioitaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hoitamaan, tai is\u00e4nn\u00e4n poika vain pelaamassa puhelimellaan. Tai sitten se naapurihuoneen el\u00e4keik\u00e4inen hippi. Mukava mies sin\u00e4ns\u00e4, mutta olen jo kuunnellut ja lukenut el\u00e4m\u00e4ni aikana kaikki n\u00e4m\u00e4 salaliittoteoriat liian moneen kertaan. Niiss\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 edes uutuudenvieh\u00e4tyst\u00e4. Keksisiv\u00e4t jotain uusia.<\/p>\n\n\n\n Ja sitten joulu oli mennyt, ja sarjakuva vanhentunut. Ehk\u00e4 siit\u00e4 tulee jotain joskus my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 jouluna. Tai sitten k\u00e4yt\u00e4n sen osia osana jotain ihan muuta. Niin kesken j\u00e4\u00e4neille sarjakuvilleni yleens\u00e4 k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n Aloin sen sijaan kirjoittaa blogiteksti\u00e4 siit\u00e4, miten jouluni kului. Olen kirjoitellut aika paljonkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollessani. Kuljetan koko ajan mukanani kyn\u00e4\u00e4 ja muistivihkoa, ja istuskelen puistoissa ja merenrannalla ja kallionkielekkeell\u00e4 ja milloin miss\u00e4kin kirjoittelemassa ajatuksia yl\u00f6s. V\u00e4lill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 blogitekstej\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 muita tekstej\u00e4. Mutta silloinkin kirjoitusprosessin t\u00e4ytyy alkaa hyv\u00e4n paikan l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4. Minulla t\u00e4ytyy ensin olla paikka, ja innoituksen t\u00e4ytyy tulla siin\u00e4. Jos minulle iskee ensin kirjoitusvire, hyv\u00e4n kirjoituspaikan l\u00f6yt\u00e4miseen menee helposti tunteja, ja sitten innoitus on jo mennytt\u00e4. Kun vihkon saa vihdoin esille, siin\u00e4 vain pakottaa sanoja paperille, ja ne ovat vain tahdottomia toteamuksia vailla mit\u00e4\u00e4n sielua tai sis\u00e4lt\u00f6\u00e4k\u00e4\u00e4n. Teksti\u00e4, jota kukaan ei halua lukea, ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n min\u00e4 haluan sellaista kirjoittaa.<\/p>\n\n\n\n Ja vaikka saisinkin tekstin valmiiksi, tai edes jonkinlaiseen hyv\u00e4\u00e4n alkuun, se pit\u00e4isi viel\u00e4 saada siirretty\u00e4 tietokoneelle ja nettiin. Ja siihen tarvitsisi taas sen tilan ja ajan.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitan t\u00e4t\u00e4 tietokoneelleni puhtaaksi Tarifalaisen hostellin keitti\u00f6ss\u00e4. Ihmisi\u00e4 kulkee ohi, jotkut heist\u00e4 tervehtiv\u00e4tkin, mutta nyt keskityn tuijottamaan ruutuani ja olemaan mahdollisimman ep\u00e4sosiaalinen. Ehk\u00e4 kukaan heist\u00e4 ei keskeyt\u00e4 minua. Pystyn jatkamaan. Onneksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ihmiset puhuvat vain espanjaa, se on helpompi sulkea pois mielest\u00e4 kuin jokin kieli, jota ymm\u00e4rr\u00e4n paremmin.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n M\u00e1lagasta siirryin Tarifaan, Manner-Euroopan etel\u00e4isimp\u00e4\u00e4n kolkkaan. Majapaikan (ja my\u00f6s matkakohteen) valinnassa ensisijainen kriteeri oli hinta, mutta katselin tyytyv\u00e4isen\u00e4 hostellin kuvia yhteisist\u00e4 tiloistaan, kattoterassistaan ja keitti\u00f6st\u00e4\u00e4n. Niin paljon p\u00f6yti\u00e4. Mutta saavuttuani perille, kattoterassi on remontissa, keitti\u00f6ss\u00e4 on yksi kuuden hengen p\u00f6yt\u00e4 talon parillekymmenelle ihmiselle, ja muut yhteiset tilat ovat lis\u00e4maksullisia ty\u00f6skentelytiloja, joita he vuokraavat kyl\u00e4ss\u00e4 talveaan viett\u00e4ville et\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n Nyt ne alkoivat puhua englantia. Se h\u00e4iritsee keskittymist\u00e4. Toivottavasti saan kirjoitettua tekstin silti loppuun.\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n Kuljin p\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4ri Tarifaa, etsien edes hyv\u00e4\u00e4 puistonpenkki\u00e4, jossa voisin kirjoittaa edes k\u00e4sin. Mutta Tarifa on rantakohde. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n aikaa paistattelemalla hietikolla auringossa, tai, koska paikalla on maine yhten\u00e4 mantereen parhaista surffauspaikoista, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 seist\u00e4\u00e4n meress\u00e4 lainelaudan vierell\u00e4 korkeita aaltoja odottaen. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole tarkoitus istuskella varjoisassa paikassa muistikirjaan kirjoittaen. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 se Virginia Woolf sanoikaan Omassa huoneessa. Pysty\u00e4kseen kirjoittamaan ihminen tarvitsee rahaa ja oman huoneen. H\u00e4nen argumenttinsa on feministinen ja rahan osalta eritt\u00e4in etuoikeutetun yl\u00e4luokkainen (summat joista h\u00e4n puhuu ovat todella, todella suuria), mutta yleisell\u00e4 tasolla se osuu universaalisti asian ytimeen, jopa minun kaltaiselleni huomattavasti Woolfia k\u00f6yhemm\u00e4lle miehelle. Kirjoittaminen tarvitsee tilan ja ajan. Hyvin usein niit\u00e4 on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Ja maailmassa, jossa niin harva koskaan kirjoittaa mit\u00e4\u00e4n, on vaikea saada ihmisi\u00e4 edes ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on ongelma.<\/p>\n\n\n\n Miksi asunnossa muka pit\u00e4isi olla p\u00f6yt\u00e4? Miksei voi kirjoittaa aina silloin kun on varttitunti tyhj\u00e4\u00e4 tilaa muun ohjelman v\u00e4liss\u00e4? Ja kuka ihme nyky\u00e4\u00e4n edes kirjoittaa mit\u00e4\u00e4n? Ja miksi? Nyky\u00e4\u00e4n on TikTok. Se on modernia kerrontaa. Ei kukaan halua en\u00e4\u00e4 lukea. Jos viesti tarvitsee enemm\u00e4n kuin viisitoistasekuntisen videon kertomisekseen, sitten se ei ole mink\u00e4\u00e4n arvoinen. Teksti on boomerien taantumuksellinen muinaisj\u00e4\u00e4nne.<\/p>\n\n\n\n Jos ei ole tilaa kirjoittaa, niin \u00e4l\u00e4 kirjoita.<\/p>\n\n\n\n Ja joulu meni jo, joten j\u00e4tet\u00e4\u00e4n se joulutekstikin kirjoittamatta. Ei ket\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 joulu kiinnosta. Kirjoitetaan sen sijaan teksti siit\u00e4, kuinka en saa kirjoitettua, vaikka kuinka haluaisin ja yrit\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ajattelin piirt\u00e4\u00e4 sarjakuvan jouluksi. Julkaisin joulun alla Katvealueen Instagramissa (@katvealue_sarjakuva) vanhojen joulukalenterieni yksitt\u00e4isi\u00e4 parhaita luukkuja, ja ajattelin, ett\u00e4 kalenteri olisi mukava p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uuteen joulusarjakuvaan. Noin viikko ennen joulua sain sarjakuvaani idean, ja kirjoittelin teksti\u00e4 vihkooni granadalaisessa ravintolassa ruokaa odotellessani. Tekstiss\u00e4 oli ongelmia, se ei oikein toiminut, mutta niin niiss\u00e4 yleens\u00e4 aina aluksi on. Valitettavan usein […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=207"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":210,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207\/revisions\/210"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=207"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=207"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=207"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}