{"id":198,"date":"2022-12-04T23:50:47","date_gmt":"2022-12-04T21:50:47","guid":{"rendered":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/?p=198"},"modified":"2022-12-04T23:50:48","modified_gmt":"2022-12-04T21:50:48","slug":"hotelliflunssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/2022\/12\/04\/hotelliflunssa\/","title":{"rendered":"Hotelliflunssa"},"content":{"rendered":"\n

En muista, ett\u00e4 olisin ollut montaakaan kertaa sairaana tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollessani. Yleens\u00e4 aina, kun olen pakomatkani aikana ollut sairaana, se on tapahtunut veljeni nurkissa, Newalassa, Roomassa, Budapestiss\u00e4. Ainoat muistot, kun olen ollut hotellihuoneessa sairaana, ovat viidentoista vuoden takaa Intiasta \u2013 ja lapsuudesta, jolloin minulla oli aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n maha sekaisin ja kipe\u00e4n\u00e4 joka kerta, kun Suomen rajat olin ylitt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Nyt muistan ainakin t\u00e4m\u00e4n yhden kerran. Viimeiset nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 olen lojunut hotellihuoneessa flunssan kourissa. Ei mik\u00e4\u00e4n paha tauti, ruumiinl\u00e4mp\u00f6 nousi h\u00e4din tuskin kuumelukemiin, mutta min\u00e4 sairastan ihan kunnon miesflunssia, ja pienikin tauti vet\u00e4\u00e4 minut helposti s\u00e4ngynpohjalle. Nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vain on pitk\u00e4 aika s\u00e4ngynpohjalla.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi el\u00e4mme nykyaikaa, ja laukussani on tietokone ja puhelin ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4ni nettiyhteys, joten sairastaminen Zaragozassa ei lopulta liiemmin eroa sairastamisesta kotona. Lojuin s\u00e4ngyll\u00e4, katselin Netflixist\u00e4 h\u00f6tt\u00f6\u00e4, pelasin puhelimella kepeit\u00e4 pelej\u00e4, lueskelin uutisia ja kevytt\u00e4 kirjallisuutta. Y\u00f6ll\u00e4 laitoin rinkan runkopatjan alle, ett\u00e4 saisin nukuttua puoli-istuvassa asennossa. V\u00e4lill\u00e4 horjuin l\u00e4hikauppaan hakemaan hedelmi\u00e4, jugurttia, leip\u00e4\u00e4 ja hummusta, ja yritin juoda tarpeeksi etten kuivettuisi kokonaan.<\/p>\n\n\n\n

Ainoa, mik\u00e4 puuttui, oli oma keitti\u00f6, ja etenkin oma mikroaaltouuni, johon voisin heitt\u00e4\u00e4 kevyit\u00e4 einesruokia l\u00e4mpi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos se olisi ollut, t\u00e4m\u00e4 olisi ollut ihan kuin kotona.<\/p>\n\n\n\n

Kaukana ovat ne muistot sielt\u00e4 Intiasta, aikaan ennen kaikkialle ylt\u00e4v\u00e4\u00e4 interneti\u00e4. Siell\u00e4 muistan, ett\u00e4 sairaana vain torkuin s\u00e4ngyll\u00e4, yritin lukea kirjaa johon en pystynyt keskittym\u00e4\u00e4n, ja katsoin televisiosta jotain telugunkielist\u00e4 Jeesus-elokuvaa. En ymm\u00e4rt\u00e4nyt sanaakaan, mutta nautin suuresti Jeesuksen raahautuessa risti sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n Jerusalemin l\u00e4pi ihmisen ymp\u00e4rill\u00e4 tanssien ja laulaen parhaaseen Bollywood-tyyliin.<\/p>\n\n\n\n

Olisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin ollut televisio, mutten onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 edes mm-jalkapalloa. Ja espanjaksi dubatut amerikkalaiset draamasarjat eiv\u00e4t ole edes flunssaiselle p\u00e4\u00e4lle l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 viihdytt\u00e4vi\u00e4 kuin intialaiset raamatunkuvaelmat.<\/p>\n\n\n\n

Hotellihuoneeni on pieni, noin kymmenen neli\u00f6n koppi. Pieni ikkuna avautuu sis\u00e4pihalle, jossa n\u00e4kyy l\u00e4hinn\u00e4 naapurin sein\u00e4 ja loputtomasti ilmastointikoneita. Vessa ja suihku on sent\u00e4\u00e4n oma ja yksityinen, ja halvaksi hotellivessaksi ihan laadukaskin. Suihkun termostaatti tietysti temppuilee ja heittelee villisti polttavan ja j\u00e4\u00e4kylm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4, mutta se on normaalia. Mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keitti\u00f6t\u00e4 ja oma j\u00e4\u00e4kaappi olisi tietysti bonusta, mutta huone on ollut ihan hyv\u00e4 sairastaa. Suhteellisen halpakin, vaikka 30 euroa y\u00f6 onkin iso menoer\u00e4, jos se kuluu pelkk\u00e4\u00e4n tukkoiseen s\u00e4ngyss\u00e4 r\u00e4kimiseen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4kym\u00e4 huoneeni ikkunasta. Kaipa t\u00e4m\u00e4kin on eksoottista. Suomessa on v\u00e4hemm\u00e4n ilmastointikoneita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olen flunssan takia jo kahteen kertaan pident\u00e4nyt hotellivaraustani. Nelj\u00e4n y\u00f6n pys\u00e4hdyksest\u00e4 tulikin kahdeksan y\u00f6n pys\u00e4hdys. Olen ollut Zaragosassa nyt viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4, enk\u00e4 tied\u00e4 kaupungista oikeastaan mit\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 huomenna jo jaksaisin v\u00e4h\u00e4n k\u00e4veleskell\u00e4kin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi olla mielenkiintoisen oloinen origamin\u00e4yttely. <\/p>\n\n\n\n

Sairastamiseni suurin ongelma on ollut korona. Tuo kirottu tauti, joka muutti koko yhteiskunnan suhtautumisen tarttuviin tauteihin. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten, jos olisin ollut flunssaisena ja kuumeisena matkalla, olisin hitaasti seinist\u00e4 tukea ottaen laahustanut l\u00e4hiravintolaan, ja siell\u00e4 yskien ja r\u00e4kien, silmin n\u00e4hden tautisena olisin tilannut ruokaa itselleni. Mutta nyt, maailmassa jossa ihmiset katsovat pahasti pient\u00e4kin k\u00f6h\u00e4\u00e4, sosiaalinen paine tekee sairastamisesta herk\u00e4sti vankeusrangaistuksen. Pelk\u00e4st\u00e4 kaupassa k\u00e4ymisest\u00e4 tulee syyllinen olo, vaikka laitankin hengityssuojaimen kasvoilleni ja desinfioin k\u00e4teni jokaisella ovella.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi naapurikorttelissa oli itsepalvelupitseria, sellainen jossa tilaus tehd\u00e4\u00e4n kosketusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 naputtelemalla, ja sitten kone vain l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 esivalmistetun pitsan. Siin\u00e4 tunsin syyllisyytt\u00e4 ainoastaan kosketusn\u00e4yt\u00f6n naputtelemisesta. Ja tietysti siit\u00e4, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4ytin itsepalvelupitsa-automaattia, joka on sellainen yhteiskunnallisen kehityksen suunta, joka pit\u00e4isi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heti alkuunsa. Onneksi toisella kerralla kun k\u00e4velin automaatille sen molemmat lakto-ovo-kasvissy\u00f6j\u00e4lle sopivat k\u00e4nkyt oli myyty loppuun, joten s\u00e4\u00e4styin syntini toistamiselta. Koskettelinpa vain kosketusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ihan turhaan, tautini siihen levitt\u00e4en, mit\u00e4\u00e4n edes tilaamatta.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa en ollut juurikaan yll\u00e4ttynyt, ett\u00e4 sairastuin nyt, kun tulin Zaragozaan. Olin aikatauluttanut koko kaupungissa k\u00e4ymisen l\u00e4hinn\u00e4 kevyeksi pys\u00e4htymiseksi, jolloin saisin lev\u00e4t\u00e4 hetken. Kaupunki on pieni, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole kovinkaan paljon tekemist\u00e4, joten ajattelin, ett\u00e4 nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olisi pieni lepohetki, jonka aikana voisin suunnitella matkaani rauhallisesti eteenp\u00e4in. Mutta niin kuin usein k\u00e4y, kun stressi p\u00e4\u00e4ttyy \u2013 ja tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pieni stressi on koko ajan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u2013 immuunipuolustus p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 taudit vihdoin l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

Ongelma on vain siin\u00e4, ett\u00e4 minun piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olo my\u00f6s palautumiseen. Jo ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4ni pelk\u00e4sin riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kuntoni oikeasti matkustamiseen. Minun tapani matkustaa kuitenkin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 usein v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksikymment\u00e4 kilometri\u00e4 k\u00e4vely\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 tuntien seisoskelua museoissa ja toreilla ja kirjastoissa ja kirjakaupoissa ja miss\u00e4 milloinkin. Rinkkani painaa kaksikymment\u00e4 kiloa, ja se sel\u00e4ss\u00e4 k\u00e4velen my\u00f6s kilometrien matkoja rautatieasemilta syrj\u00e4isiin majapaikkoihini. Kolme vuotta koronan sulkemaa maailmaa, ja s\u00e4ngyn pohjalle lamaannuttanutta masennusta n\u00e4kyy yleiskunnossani. Lis\u00e4ksi ennen koronaa pystyin viel\u00e4 valehtemaan itselleni olevani nuori. Nyt keski-ik\u00e4isyyteni on jo kolme vuotta pidemm\u00e4ll\u00e4, ja itsepetosta on vaikeampi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Nyt t\u00e4m\u00e4 on liikuntaa. Nyt t\u00e4llaisella kevyell\u00e4kin rasituksella pit\u00e4\u00e4 huolehtia palautumisesta ja lep\u00e4\u00e4misest\u00e4. Mutta jos s\u00e4ngyn pohjalla makoilee flunssassa, se ei ole palautumista. P\u00e4invastoin. Fyysisesti se on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 raskasta kuin koko p\u00e4iv\u00e4n reipas k\u00e4veleskely kaupungilla. Hetkitt\u00e4in raskaampaakin.<\/p>\n\n\n\n

Olen huolissani, meneek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 kohta ylirasituksen puolelle. Niin kutsutun \u201cylikunnon\u201d. Minulla on kokemusta sellaisestakin. Olin silloin kuukausikaupalla koko ajan sairaana. En saanut palauduttua koskaan, fyysisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, ty\u00f6matkani py\u00f6r\u00e4illen, ja aina kun hetkeksikin hidastin, sain heti taudin. Vasta kun puoli vuotta kest\u00e4neen flunssakierteen j\u00e4lkeen sain yskitty\u00e4 itselt\u00e4ni kylkiluun poikki, ja jouduin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n kolmeksi viikoksi, ylirasittunut kierteeni vihdoin helpotti.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitukseni ei ole murtaa kylkiluita t\u00e4ll\u00e4 reissulla. Tarkoitukseni on nyt ollut p\u00e4invastainen. Tarkoituksenani on saada jo vuosia jatkunut masentunut tekem\u00e4tt\u00f6myyteni katkaistua. Liev\u00e4 matkustusstressi auttaa siihen \u2013 mutta ylirasituksen aiheuttama flunssakierre ei.<\/p>\n\n\n\n

Eli pysyn viel\u00e4 pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Zaragozassa. Flunssa alkaa olla p\u00e4ihitetty, mutta lev\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 voisin k\u00e4yd\u00e4 vaikka siell\u00e4 origamin\u00e4yttelyss\u00e4. Se tuskin on kovin raskasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En muista, ett\u00e4 olisin ollut montaakaan kertaa sairaana tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollessani. Yleens\u00e4 aina, kun olen pakomatkani aikana ollut sairaana, se on tapahtunut veljeni nurkissa, Newalassa, Roomassa, Budapestiss\u00e4. Ainoat muistot, kun olen ollut hotellihuoneessa sairaana, ovat viidentoista vuoden takaa Intiasta \u2013 ja lapsuudesta, jolloin minulla oli aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n maha sekaisin ja kipe\u00e4n\u00e4 joka kerta, kun Suomen rajat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":200,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions\/200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}