K\u00e4vin alkusyksyst\u00e4 Tampereen taidemuseossa Tampereen Backlight -valokuvafestivaalin n\u00e4yttelyss\u00e4. Siell\u00e4 oli paljon hienoja valokuvia, toiset dokumentaarisempia, toiset taiteellisempia, mutta mik\u00e4 itselleni erityisesti pisti silm\u00e4\u00e4 olivat yhden nurkkahuoneen t\u00e4ytt\u00e4neet puolalaisen Michal Siarekin valokuvat Skopjesta, Makedonian p\u00e4\u00e4kaupungista. Ne eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet mieleen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovinkaan kummoisina valokuvina, mutta ne esittiv\u00e4t maailmaa, jota en tiennyt niin l\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4nk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kuvissa oli yli-isoja, j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 kitsch-patsaita, pseudoklassisia palatseja, halvalla tehty\u00e4 pursuavan mahtipontista luksusta. Valokuvien Skopje n\u00e4ytti Keski-Aasian -Staneilta (Kazakhstan, Turkmenistan, Uzbekistan, mit\u00e4 niit\u00e4 nyt onkaan), suuruudenhullulta kaupunginrakennusprojektilta, jossa innokkuus ja n\u00e4ytt\u00e4misen tarve ohittavat tyylitajun \u2014 ja paikoin rakennustaidonkin.<\/p>\n
Valokuvien pitkiss\u00e4 esittelyteksteiss\u00e4 kyseenalaistettiin my\u00f6s Makedonian halua esiinty\u00e4 antiikin Makedonian, tuon Aleksanteri Suuren puoli tunnettua maailmaa valloittaneesta sotaretkest\u00e4 tunnetun valtakunnan, suorana perillisen\u00e4. Mutta t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n nyt ei ole mit\u00e4\u00e4n erikoista, t\u00e4m\u00e4 kuulostaa ihan vain arkisen tyls\u00e4lt\u00e4 it\u00e4eurooppalaisuudelta. Olen nyt vieraillut suhteellisen lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 pieness\u00e4 ja historiallisesti melko merkityksett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 valtiossa, jotka kilvan yritt\u00e4v\u00e4t huutaa kaikille olevansa maailmanhistorian avainpelaajia, eurooppalaisen kulttuurin urheita puolustajia it\u00e4maista invaasiota vastaan, ellei per\u00e4ti koko eurooppalaisen kulttuurin alkukoteja \u2014 itse jokseenkin nolostuttavasti uskoen valheisiinsa, mutta ulkopuoliset eiv\u00e4t silti ole noista maista juuri kuullutkaan. Makedonia? Ai, sellainenkinko maa on? Ja viel\u00e4 Euroopassa? Kaikenlaista sit\u00e4 kuuleekin. Onneksi itse olen suomalainen, kotoisin kansakunnasta, jolla muutamaa h\u00f6rh\u00f6\u00e4 lukuunottamatta on ihan realistinen k\u00e4sitys pienen kotimaansa merkityksett\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n
Yht\u00e4 kaikki, siit\u00e4 museok\u00e4ynnist\u00e4 asti olen koko ajan halunnut k\u00e4yd\u00e4 Skopjessa, tuossa pieness\u00e4 entisen Jugoslavian sirpaleen p\u00e4\u00e4kaupungissa, josta sit\u00e4 ennen olin h\u00e4din tuskin koskaan kuullutkaan. Ja kas, miten el\u00e4m\u00e4 minua aalloillaan keinuttelikaan, jo nyt olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vain muutamaa kuukautta my\u00f6hemmin.<\/p>\n
On juliaanisen kalenterin mukainen uusi vuosi, on sunnuntai, istun kaupungin keskustassa meksikolaisen ravintolan nurkassa ja kirjoitan n\u00e4it\u00e4 ajatuksiani k\u00e4sin muistivihkooni. T\u00e4m\u00e4 ravintola voisi olla miss\u00e4 tahansa p\u00e4in maailmaa. T\u00e4t\u00e4 ruokaa olen sy\u00f6nyt melkein joka puolella Eurooppaa. Vain tilaamani kaakaon ilmestyminen p\u00f6yt\u00e4\u00e4n jonkinlaisena l\u00e4mmitettyn\u00e4 suklaavanukkaana oli yll\u00e4tys, jollaista en ole ennen kokenut. Kuten kaikki maailmalla yht\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n matkanneet, minunkin toistuvat harmitukseni on paikalliskulttuurien kuolema. Kaikkialla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samanlaiselta, ihmisill\u00e4 on samanlaiset vaatteet, he sy\u00f6v\u00e4t samaa ruokaa, istuvat samoilla Ikean huonekaluilla. Jos n\u00e4en valokuvan kaupungin keskustan kauppa-aluuelta, ei kuvasta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, olenko Pariisissa, Barcelonassa, Budapestiss\u00e4, Vilnassa vai Oulussa. Halki Euroopan \u00e4\u00e4rioikeisto pelk\u00e4\u00e4 oman kansalliskulttuurinsa kuolevan muslimien muuttaessa maanosaansa, mutta siin\u00e4h\u00e4n valittavat Samsungin puhelimillaan jonottaessaan Burger Kingiin, ruotsalaisen liikkeen kiinalaisessa tehtaassa valmistuttamissa amerikkalaisissa farkuissaan. Niiss\u00e4 ihan samoissa housuissa, joissa libanonilaiset ja pakistanilaisetkin jonottavat kotimaissaan niihin samoihin pikaruokaketjuihin, ihan samat puhelimet taskuissaan. Ei kannata pel\u00e4t\u00e4 paikalliskulttuurin kuolemaa, kun se on kuollut jo vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n
Luojalle siis kiitos Skopjesta. Onko kaupungin keskusta Kitschi\u00e4? \u2014 Aivan varmasti on. Onko t\u00e4m\u00e4 suuruudenhullu ja \u00e4lyt\u00f6n? \u2014 Kiistatta on. Onko kaupungissa betonipatsaita, jotka jokseenkin t\u00f6ker\u00f6n n\u00e4k\u00f6isesti on yritetty maalata hapettuneen pronssin n\u00e4k\u00f6iseksi? \u2014 No onpa hyvinkin (tai voivat ne olla kipsi\u00e4kin, pronssia eiv\u00e4t kuitenkaan). Ovatko n\u00e4m\u00e4 valkoiset palatsit nopeasti kyh\u00e4ttyj\u00e4 valkoiseksi maalattuja betonikolosseja? \u2014 No sit\u00e4h\u00e4n ne nimenomaan ovat: Viel\u00e4 vuosikymmenen vaihteessa niist\u00e4 ei ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mutta v\u00e4h\u00e4nk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 on absurdissa tyylitt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n upea. Kaupungin keskustorilla kohoaa 15-metrinen ratsastajapatsas (joka ei virallisesti ole Aleksanteri Suuri, koska se suututtaisi kreikkalaiset, mutta joka se tietysti oikeasti on), joka on asetettu 10-metrisen pylv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, jota kiert\u00e4\u00e4 kolmimetristen leijonien lauma. Massiivisia suihkul\u00e4hteit\u00e4 ja patsaita on joka puolella, kaikkien ollessa tarpeettoman isoja, oli aiheena sitten jokin historian suurmies tai lastansa halaava \u00e4itipatsas. Suosittelen ehdottomasti kaikkia k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, kunhan keskustassa viel\u00e4 kaikkialla n\u00e4kyv\u00e4t rakennusty\u00f6maat ovat valmiita \u2014 mutta kannattaa tulla ennen vuotta 2030, sill\u00e4 en voi luvata, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakennukset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 pidemm\u00e4lle. N\u00e4iss\u00e4 on jo nyt, kolme vuotta valmistumisensa j\u00e4lkeen, ulkopinnoilla paikoin pahan n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 kosteusvaurioita ja ainakin n\u00e4in tammikuussa laaja-alaisesti homet\u00e4pli\u00e4, ja maalikin alkaa jo ensimm\u00e4isist\u00e4 paikoista rapistua. (Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan julkisivut on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tehty kunnolla. Jos taloja katsoo sivusta p\u00e4in, ei niist\u00e4 ole aina viitsitty edes pinnan betonia tasoittaa kunnolla.)<\/p>\n
Skopjen keskustassa on flyygelin muotoinen ja kokoinen ruukku kukkaistutuksille, jossa on en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 vain muistuma hyv\u00e4st\u00e4 ideasta, ruosteen sy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4pi maalin jo aikaa sitten, sivupeltienkin jo alettua taittumaan, jonkun niit\u00e4 potkittua tai ihan vain painovoiman ja ajan vaikutuksesta. Se on v\u00e4h\u00e4n kuin vertauskuva koko kaupungista.<\/p>\n
Kaupungin keskustan suuruudenhulluutta korostaa se, ett\u00e4 kaupungin massiivisuus ei ole miss\u00e4\u00e4n suhteessa siell\u00e4 kulkevien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Tietysti nyt on tammikuu, ja tietysti nyt on uusi vuosi, jota lukemani mukaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n perhejuhlana l\u00e4heisten kanssa. Mutta silti kaupungin laakeat, leve\u00e4t kadut ja suuret torit ovat l\u00e4hestulkoon autioita, vain yksitt\u00e4isten ihmisten t\u00e4plitt\u00e4mi\u00e4. Katselen ravintoloiden ikkunoista sis\u00e4\u00e4n tyhji\u00e4 tiloja, joissa viisi tarjoilijaa istuvat tylsistynein\u00e4 baaritiskin \u00e4\u00e4rell\u00e4 ilman ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n asiakasta. Skopje on puolen miljoonan asukkaan kaupunki, jossa hevosk\u00e4rryt viel\u00e4 ratsastavat liikenteen keskell\u00e4, eik\u00e4 paikallisilla varmaan ole liiemmin varaa sy\u00f6d\u00e4 keskustan (suomalaisille halvoissa) ravintoloissa, ja kun turistit eiv\u00e4t kaupunkia ainakaan viel\u00e4 ole l\u00f6yt\u00e4neet, keskusta on l\u00e4hes aavekaupunki.<\/p>\n
Mutta kyll\u00e4h\u00e4n ne talot paikoin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hienoilta. Vaikkapa kaupungin arkeologinen museo, joka on vallan suloinen yhdistelm\u00e4 1800-luvun uusklassismia ja viime vuosikymmenen lasisein\u00e4arkkitehtuuria. Talossa on oikeasti ideaa, enemm\u00e4n kuin yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n Suomeen viimeisten vuosikymmenten aikoina rakennetuissa taloissa. Valitettavasti illuusio vain alkaa nopeasti murtua, kun koskettaa talon hentoisiin ja heliseviin muovioviin, ja tutustuu sis\u00e4tilojen kovin ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen huonesuunnitelmaan (eik\u00e4 miss\u00e4n tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n opasteita ja totta kai vessojen ovet ovat lukossa). Vaikka eip\u00e4 siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, eip\u00e4 siell\u00e4 ollut ulkona p\u00e4rskineest\u00e4 sateesta huolimatta lis\u00e4kseni juuri muita asiakkaitakaan.<\/p>\n
Kaupungin yl\u00e4puolella kohoaa suuri linnoitus. Wikipedia sanoo, ett\u00e4 se tuhoutui kokonaan vuoden 1963 maanj\u00e4ristyksess\u00e4, joten sekin on rakennettu keskiaikaiseen asuunsa ihan vasta. Tai sit\u00e4 ollaan rakentamassa. Linnoituksen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnill\u00e4 lukee ruosteisessa osittain ylimaalatussa kyltiss\u00e4, ett\u00e4 alue on suljettu turisteilta, mutta portti on siit\u00e4 huolimatta auki ja kaikki sinne silti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t menev\u00e4n. Alue n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on suuret uudistusty\u00f6t meneill\u00e4\u00e4n, mutta ne ovat unohtuneet kesken. Rakennustelineet ovat jo alkaneet ruostua paikoilleen, ja uudisrakennusten kesken j\u00e4\u00e4neet sein\u00e4t ovat alkaneet putoilla tiiliskivi kerrallaan maahan.<\/p>\n
Pisteet kotiin kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 Skoplje yritt\u00e4\u00e4 olla jotain erilaista. Kaupungin patsaissa ja rakennuksissa on my\u00f6s helmi\u00e4 kaiken sen mauttoman kitschin seassa \u2014 ja jos ollaan ihan rehellisi\u00e4, niin eiv\u00e4tp\u00e4 ne siltojen patsaat Pariisissa tai Roomassakaan (tai Tampereella) ole p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti mit\u00e4\u00e4n suurta taidetta.<\/p>\n
Toivottavasti sijoitus kannattaa, ja matkailijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t suuruudenhullun Skopjen. Ettei nyt ihan kaikki verorahat, joilla olisi voinut parantaa koulutusta ja sairaanhuoltoa, ole mennyt ihan turhiin seiniin. Ja sitten 20 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun Skopjen palatsit ovat jo purkukuntoisen rappeutuneita ja l\u00e4pihomeessa, ehk\u00e4 joku toinen kaupunki, tai Skopje uudelleen itse, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jotain samanlaista, mutta ammattitaitoisemmin ja kest\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Sill\u00e4 onhan pomp\u00f6\u00f6si kitschikin nyt mielenkiintoisempaa kuin aaltopelti-, betoni- ja lasikuutiot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4vin alkusyksyst\u00e4 Tampereen taidemuseossa Tampereen Backlight -valokuvafestivaalin n\u00e4yttelyss\u00e4. Siell\u00e4 oli paljon hienoja valokuvia, toiset dokumentaarisempia, toiset taiteellisempia, mutta mik\u00e4 itselleni erityisesti pisti silm\u00e4\u00e4 olivat yhden nurkkahuoneen t\u00e4ytt\u00e4neet puolalaisen Michal Siarekin valokuvat Skopjesta, Makedonian p\u00e4\u00e4kaupungista. Ne eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet mieleen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovinkaan kummoisina valokuvina, mutta ne esittiv\u00e4t maailmaa, jota en tiennyt niin l\u00e4helt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Kuvissa oli yli-isoja, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":142,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":144,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141\/revisions\/144"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}