Tunnustan ep\u00e4luuloni It\u00e4-Eurooppaa kohtaan. P\u00e4\u00e4ni sis\u00e4ll\u00e4 koko alue on v\u00e4h\u00e4n sellainen musta aukko, jossa en ole koskaan kokenut olevan juuri mit\u00e4\u00e4n mielenkiintoista. Vain vanhan Neuvostoliiton karvalakkip\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4 rapustuneen betoniarkkitehtuurin keskell\u00e4 jonottomassa ihan vain jonottamisen ilosta.<\/p>\n
Eik\u00e4 vaihto-opiskelijakauteni Miskolcissa sit\u00e4 ainakaan parantanut. Oli siell\u00e4 vietetty aika miten mukavaa ja hurmaavaa tahansa, niin olihan It\u00e4-Unkari silti aika ankean byrokraattinen pussinper\u00e4, jossa ihmiset apaattisina hyv\u00e4ksyiv\u00e4t sen, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei oikein toimi. Ja nostalgia-arvot sikseen, ei Miskolc ole mik\u00e4\u00e4n maailman ihanin paratiisi viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Miskolcin j\u00e4lkeen vietin viel\u00e4 yhden y\u00f6n Debreceniss\u00e4, joka oli l\u00e4hinn\u00e4 lohduttoman ankea \u2014 vaikka my\u00f6nn\u00e4nkin, ett\u00e4 syyn\u00e4 oli my\u00f6s loputon tihkusade, jonka onnistui tarpeeksi jatkuttuaan vuotamaan kenk\u00e4ni sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mutta viel\u00e4 Ita-Unkaristakin it\u00e4\u00e4n? Miksi ihmeess\u00e4 sinne menisin? Mit\u00e4 ihmett\u00e4 tekisin Romaniassa?<\/p>\n
Mit\u00e4 tiesin Romaniasta? Romanien huonon aseman. Ymp\u00e4ri Eurooppaa levinneet romanikerj\u00e4l\u00e4iset. Ceausescun. H\u00e4nen kuolemansa uutisoinnista minulla on jonkinlainen lapsuusaikainen muistikuvakin. Tiesin tietysti my\u00f6s, ett\u00e4 romanialainen elokuva on ollut elokuvataiteen ter\u00e4vint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 viimeiset kymmenisen vuotta, mutta niist\u00e4kin n\u00e4kem\u00e4ni ovat olleet l\u00e4hinn\u00e4 ahdistavia kuvauksia henkisest\u00e4 ja fyysisest\u00e4 v\u00e4kivallasta rujon betoniarkkitehtuurin keskell\u00e4. Ei painajaismainen kuvaelma laittomasta abortista Ceasescun ajan Romaniassa hirve\u00e4sti houkuttele turistiksi, vaikka se elokuvateatteriin asti houkuttelisikin.<\/p>\n
Romaniaan p\u00e4\u00e4sykin tuntui olevan ty\u00f6n ja tuskan takana. Unkarin ja Romanian liikennepalveluiden internet-sivut ovat toistakymment\u00e4 vuotta kehityksest\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4, ja varsinkin Unkarin it\u00e4rajan ylitt\u00e4minen on jotain tarkoin varjeltua salatiedett\u00e4, jota ei ihan kaikille halutakaan kertoa. Tuntikausien etsimisest\u00e4 huolimatta en onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ainoaa bussiyhteytt\u00e4 Debrecenist\u00e4 rajan yli (sellaista, jolle olisin l\u00f6yt\u00e4nyt l\u00e4ht\u00f6paikan ja keksinyt mist\u00e4 voi ostaa matkalipun), ja junayhteydetkin kiersiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 Budapestin kautta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tuhat kilometri\u00e4. Debrecen ja Oradea ovat kaksi 200 tuhannen asukaan kaupunkia alle sadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan, enk\u00e4 onnistunut mist\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ainoaa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 liikenneyhteytt\u00e4 kaupungista toiseen.<\/p>\n
Lopulta onnistuin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhden Debrecenist\u00e4 it\u00e4\u00e4n l\u00e4htev\u00e4n junayhteyden Deutsche Bahnin sivulta (sill\u00e4 totta kai Unkarin ja Romanian v\u00e4liset junayhteydet etsit\u00e4\u00e4n Saksan junayhti\u00f6n aikatauluhausta), ja tarpeeksi aikaa p\u00e4hk\u00e4ilty\u00e4ni l\u00f6ysin jopa Debrecenin rautatieaseman nurkasta yhden tiskin, jolta pystyi ostamaan ulkomaanliikenteen lippuja. Juna- ja bussiyhteyksi\u00e4 Wieniin mainostettiin kyll\u00e4 joka paikassa, mutta it\u00e4\u00e4n p\u00e4in kulkee vain yksi juna p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja siit\u00e4 kerrotaan vain niille, jotka osaavat sellaista erikseen kysell\u00e4. Ja lis\u00e4ksi kulkemani noin sadan kilometrin matka Debrecenist\u00e4 Satu Mareen kesti l\u00e4hes viisi tuntia \u2014 josta noin puolet kului passintarkastukseen.<\/p>\n
Niille, jotka haaveilevat Suomen eroamista Schengenist\u00e4 ja rajatarkastusten palauttamista kaikille rajoille, min\u00e4 sanon seitsem\u00e4ntoista kirosanaa ja suoraan kasvoja kohden osoitetut kaksi keskisormea.<\/p>\n
Mutta kun ylitin rajan, tulinkin yll\u00e4tyksekseni parempaan paikkaan. Unkarin yksisanaisia murahduksia tuhisseet rajavartijat vaihtuivat yst\u00e4v\u00e4llisesti hymyilev\u00e4\u00e4n, t\u00e4ydellist\u00e4 englantia puhuvaan mieheen, joka pahoittelen pyyteli anteeksi Romanian t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 s\u00e4\u00e4tilaa, ja suositteli, ett\u00e4 tulisin takaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kes\u00e4ll\u00e4, jolloin maa olisi paljon kauniimpi ja miellytt\u00e4v\u00e4mpi. Ja sellaisena jatkui koko maa. Saavuin Satu Mareen, jota etuk\u00e4teen hieman ep\u00e4ilin, romanialaista pikkukaupunkia. L\u00f6ytyisik\u00f6 sielt\u00e4 kasvisruokaa, l\u00f6ytyisik\u00f6 sielt\u00e4 kielitaitoisia ihmisi\u00e4, miten p\u00e4rj\u00e4isin taas kerran yhden uuden h\u00f6p\u00f6valuutan kanssa. Ja sitten l\u00f6ysin itseni kaupungista, jossa puhuttiin yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 englantia kuin Pohjoismaissa, istuin ravintolassa, joka olisi ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 puolesta voinut olla Helsingin trendikk\u00e4in hipsterimesta, s\u00f6in siell\u00e4 kasvishampurilaista, ja niin halutessani olisin voinut el\u00e4\u00e4 kokonaan vain pankkikortillani ilman yhdenk\u00e4\u00e4n Romanian lein nostamista.<\/p>\n
Odotin jotain myyttisen vaikeaa ja k\u00f6yh\u00e4\u00e4 It\u00e4-Eurooppaa, mutta p\u00e4\u00e4dyinkin valtioon, joka oli modernimpi ja kansainv\u00e4lisempi kuin Saksa. Kun saavuin Clujiin, p\u00e4\u00e4dyin siell\u00e4 Street Food -festivalille, jossa ruokarekat m\u00f6iv\u00e4t sit\u00e4 samaa sipsikaljavegaanien m\u00e4tt\u00f6ruokaa mit\u00e4 kautta l\u00e4ntisen maailman sy\u00f6d\u00e4\u00e4n, samalla kun taustalla kolmihenkinen orkesteri soitti englanninkielist\u00e4 Smooth Jazzia. Olin Keski-Euroopassa, mutta sen kielitaitoisemmassa ja huomattavasti halvemmassa versiossa.<\/p>\n
Hyv\u00e4 on, ei L\u00e4nsi-Romania mik\u00e4\u00e4n Suomi tai Saksa ole. Hyvin pian keskusta-alueelta poistuttua kaupungit muuttuvat likaisiksi ja r\u00e4hj\u00e4isiksi betonil\u00e4hi\u00f6iksi \u2014 joista tulee l\u00e4hinn\u00e4 mieleen Italia tai Ranska. Mutta toisin kuin Unkarissa tai Slovakiassa tai Suomessa, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ytetyt betonielementit ovat olleet eri n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Useat loppumattomista betonikerrostaloista n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jopa ihan oikeasti paikalla rakennetuilta, ilman niit\u00e4 koko It\u00e4-Euroopasta tuttuja samanlaisina toistuvia osia.<\/p>\n
Ja kyll\u00e4 niit\u00e4 romaneitakin n\u00e4kyy. Unkarin j\u00e4lkeen, jossa romanit ovat syrjitty ja suljettu kaupungeista piiloon, Romanian kerj\u00e4l\u00e4istilanne on ilahduttavan n\u00e4kyv\u00e4. Ilmeisesti Romaniassakin tosin on kerj\u00e4\u00e4minen kielletty\u00e4, sill\u00e4 jokainen romanikerj\u00e4l\u00e4inen soitteli pienell\u00e4 haitarillaan ep\u00e4tahtiin kahta nuottia edestakaisin. Kuten olen aina arvellut, ett\u00e4 jos Suomessakin kerj\u00e4\u00e4minen kiellett\u00e4isi, niin kohta kaikki kerj\u00e4l\u00e4iset olisivat vain puhaltelemassa nurkkauksissaan kahden euron nokkahuiluja \u201ckatumuusikkoina\u201d. Ne, joilla ei ollut haitaria, yrittiv\u00e4t kaupustella kuusenoksia. Havaintojeni mukaan kuitenkin ne, jotka antoivat n\u00e4ille oksankaupustelijoille rahaa, eiv\u00e4t kuitenkaan olleet oikeasti kiinnostuneita ottamaan niit\u00e4 oksia mukaansa.<\/p>\n
Mutta olin Romaniassa viikon. Kaikki, mit\u00e4 siit\u00e4 kerron, on sattumalta havaittuja yksityiskohtia. N\u00e4iden seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja kolmen kaupungin (Satu Mare, Cluj-Napoca, Oradea) perusteella voisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Romanian kaupunkien toreilla on aina laulavia pikkulapsia. Ehk\u00e4 se on jokin joulujuttu. Ehk\u00e4 se oli vain sattumaa. Tai ehk\u00e4 Romaniassa ihan oikeasti on tapana, ett\u00e4 joka ilta jokaisessa kaupungissa illalla kuuden aikaan kymmenkunta 3 – 9 -vuotiasta lasta nousee keskustorin lavalle laulamaan. Se on sit\u00e4 paikalliskulttuuria.<\/p>\n
Menin Romaniaan ihan vain ker\u00e4t\u00e4kseni matkustushistoriaani yhden vieraillun valtion lis\u00e4\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4n viikon j\u00e4lkeen j\u00e4i vahvasti sellainen olo, ett\u00e4 t\u00e4nneh\u00e4n t\u00e4ytyy palata. Ehk\u00e4 jonain l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4n\u00e4 vuodenaikana. Sill\u00e4 vaikka julkinen liikenne onkin unohtunut jonnekin vuosituhannen vaihteeseen, eik\u00e4 lippuja voi viel\u00e4 ostaa netist\u00e4 ja aikatauluhautkin ovat v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in, niin Romania vaikuttaa kovin mukavalta maalta. En olisi oikeasti edes tarvinnut yht\u00e4\u00e4n k\u00e4teist\u00e4, sill\u00e4 majoituspaikkojani lukuunottamatta kaikkialla k\u00e4vi kortti, ja majoittajatkin olivat l\u00e4hinn\u00e4 yll\u00e4ttyneit\u00e4, kun sanoin maksavani paikallisella valuutalla enk\u00e4 euroina.<\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4 siis palata. T\u00e4nnekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tunnustan ep\u00e4luuloni It\u00e4-Eurooppaa kohtaan. P\u00e4\u00e4ni sis\u00e4ll\u00e4 koko alue on v\u00e4h\u00e4n sellainen musta aukko, jossa en ole koskaan kokenut olevan juuri mit\u00e4\u00e4n mielenkiintoista. Vain vanhan Neuvostoliiton karvalakkip\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4 rapustuneen betoniarkkitehtuurin keskell\u00e4 jonottomassa ihan vain jonottamisen ilosta. Eik\u00e4 vaihto-opiskelijakauteni Miskolcissa sit\u00e4 ainakaan parantanut. Oli siell\u00e4 vietetty aika miten mukavaa ja hurmaavaa tahansa, niin olihan It\u00e4-Unkari silti aika […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":131,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions\/131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}