Her\u00e4sin aamulla Prahassa, kun aurinko paistoi pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta hotellihuoneeseeni. T\u00e4lt\u00e4k\u00f6 se tuntuu her\u00e4t\u00e4 aamulla, min\u00e4 mietin. T\u00e4lt\u00e4h\u00e4n se tosiaan tuntui her\u00e4t\u00e4 aamulla, min\u00e4 totesin. Oli ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 sitten syyskuun, kun aivoni eiv\u00e4t olleetkaan puolittaisessa sumussa, kun jokin osa aivoistani ei olisikaan j\u00e4\u00e4nyt viel\u00e4 nukkumaan. Selv\u00e4sti kannatti l\u00e4hte\u00e4 matkalle.<\/p>\n
Kun saavuin Prahaan, ihmettelin ensimm\u00e4isen\u00e4 iltana, miksi minulla on edellisen k\u00e4yntini pohjalta j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4st\u00e4 kaupungista niin huono maku suuhun. Kaupunkihan vaikutti kovin miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, el\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja monipuoliselta. Vegaanisia ravintoloitakin n\u00e4ytti olevan joka toisessa korttelissa. Ainoa vika tuntui olevan maassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 h\u00f6p\u00f6h\u00f6p\u00f6-leikkiraha, joka vaikeuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta ei sek\u00e4\u00e4n oikeasti tarkoita kuin vain sit\u00e4, ett\u00e4 pankit varastavat minulta viitisen prosenttia ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4ni rahasta, valuuttakursseillaan ja nostopalkkioillaan pelaten.<\/p>\n
Tietysti olen k\u00e4ynyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viimeksi nelj\u00e4toista vuotta sitten, aikana jolloin maa oli viel\u00e4 toipumassa it\u00e4blokin romahduksesta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli silloin viel\u00e4 likaista, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli silloin viel\u00e4 k\u00f6yh\u00e4\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli silloin viel\u00e4 asiakastiskien takana niit\u00e4 Neuvosto-Euroopalle tyypillisi\u00e4 tylyj\u00e4 ja tympeit\u00e4 ja t\u00f6ykeit\u00e4 asiakaspalvelumummoja. Muistan, ett\u00e4 kun nousimme Interrail-matkallamme junasta, p\u00e4\u00e4llemme karkasi majoituksen tarjoajia kilpaillen, kuka saisi meid\u00e4t mukaansa. Se oli sellaista kuin kehitysmaissa nyky\u00e4\u00e4n. Ei sellaista tietenk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 ole. L\u00e4hes kaikilla on jo majoitus valmiiksi varattuna netitse. Kai tunnelmaani vaikutti silloin viel\u00e4 jonkinlainen liev\u00e4 kulttuurishokkikin, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ulkomailla sitten lapsuuden, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa pois saksalaisen kulttuuripiirin tutusta turvallisuudesta.<\/p>\n
Nyt t\u00e4m\u00e4 on jo paljon siistimpi ja rauhallisempi kuin vaikkapa Rooma tai Pariisi.<\/p>\n
Mutta heti kun ensimm\u00e4isen\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4olop\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni l\u00e4hdin ulos ja k\u00e4velin vanhaan kaupunkiin, min\u00e4 muistin, mik\u00e4 Prahassa on vikana. T\u00e4m\u00e4 on turistihelvetti, aivan kuten Rooma tai Pariisi, mutta Praha on kuollut turistihelvetti. Koko vanhakaupunki on vain ja ainoastaan turistialuetta, ilman mit\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 takia kukaan paikallinen haluaisi sinne asti koskaan tulla. Ylihintaisia ravintoloita, ylihintaisia kahviloita, matkamuistoputiikkeja, valuutanvaihtopisteit\u00e4, luksustuotemyym\u00e4l\u00f6it\u00e4 kiinalaisturisteille, kortteli korttelin per\u00e4\u00e4n, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n laajalla alueella. Kaikkia muita kieli\u00e4 kuulee, mutta tsekist\u00e4 ei ole tietoakaan. Paikalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4 vain tiet\u00e4 ylitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, kun kaupunkilaiset ajavat autoillaan pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 ohi.<\/p>\n
Monet sittemmin suosioon nousseet turistikaupungit, Barcelona etunen\u00e4ss\u00e4, ovat koko ajan halunneet suitsia turismia, etteiv\u00e4t kaupungit kuolisi. Se on ihan oikea, vakavasti otettava huoli. Ettei kaupungeille k\u00e4visi niin kuin Prahalle, jossa kaupungin kaunein ja karismaattisin osa unohtuu vain tympe\u00e4ksi museoksi, jonne kukaan ei halua kuin ottaakseen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t valokuvat. Jonne kukaan ei halua kuin vain kertoakseen, ett\u00e4 on siell\u00e4 k\u00e4ynyt.<\/p>\n
Pys\u00e4hdyin ennen Prahaa Dresdeniss\u00e4, jossa on isolla rahalla ja vaivalla rakennettu uudelleen liittoutuneitten pommittamaa vanhaa kaupunkia. Hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 he ovat tehneet, aivan kuten Varsovan 1960-luvulla uudelleenrakennetussa vanhassa kaupungissa, ei kaupungin uutuutta osaisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes arvata, ellei tiet\u00e4isi. Mutta uudelleenrakennus on tehty vain turisteille. Siell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta. Miksi rakentaa uudelleen kokonainen tuhoutunut kaupunki, jos sille ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin muistomerkkin\u00e4 seisominen?<\/p>\n
Kun olin Prahan vanhaan kaupunkiin kerran mennyt, otin tietysti ne pari turistivalokuvaa, mitk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ottaa, ja, niin kuin pit\u00e4\u00e4, kurkkasin johonkin kirkkoon, jossa oli ovi auki. Se oli t\u00e4ynn\u00e4 ihmisi\u00e4, kuuntelemassa kuoroa, joka lauloi \u2014 Elton Johnin Can You Feel the Love Tonightia. Eik\u00e4 edes mitenk\u00e4\u00e4n erityisen hyvin. Siell\u00e4 olin, keskieurooppalaisessa kirkossa, musiikin kuljettaessa minut ajattelemaan toisiinsa rakastuvia teini-ik\u00e4isi\u00e4 leijonia, ja min\u00e4 mietin, ett\u00e4 oikeasti, ei n\u00e4in, ei n\u00e4in. Kyll\u00e4 kirkoissa voi populaarimusiikkia esitt\u00e4\u00e4, ja varmasti Leijonakuningas -soundtrack kuuluu monenkin ihmisen suosikkimusiikkiin, mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunnelma oli vain tympe\u00e4n populistinen. V\u00e4\u00e4r\u00e4 aika, v\u00e4\u00e4r\u00e4 paikka, v\u00e4\u00e4r\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n
K\u00e4vin viel\u00e4 pikaisesti kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Prahan linnaa, kun viimeisen vuoden aikana olen Euroopan linnoja niin Portugalissa, Espanjassa kuin Suomessakin kerran kiert\u00e4nyt, v\u00e4istelin ihmisten huitomia selfie-keppej\u00e4 ja oppaitaan seuraavia kiinalaislaumoja, ja sitten livahdin nopeasti pois kaupungin turistihelvetist\u00e4. Ja vain pari sataa metri\u00e4 linnansuulta it\u00e4\u00e4np\u00e4in, min\u00e4 aloin taas pit\u00e4\u00e4 kaupungista. Aurinko l\u00e4mmitti selk\u00e4\u00e4ni niin, ett\u00e4 riisuin jo pipoa ja kaulaliinaa, ja min\u00e4 istuskelin kasvisravintolan terassilla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 halloumisalaattia. Vain parin sadan metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 linnasta pohjoiseen avautuu jo suuri, rauhallinen, leppe\u00e4sti kumpuileva puisto, ja sinne menin k\u00e4veleskelem\u00e4\u00e4n ja katselemaan koirantaluttajia, lenkkeilij\u00f6it\u00e4 ja lapsiperheit\u00e4, katselemaan ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 valokuvia ottavan ihmismassan sijaan.<\/p>\n
Min\u00e4 en ymm\u00e4rr\u00e4 massaturismia. Tai tietysti ymm\u00e4rr\u00e4n periaatteessa, kyll\u00e4h\u00e4n min\u00e4kin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ulkomaiden kuuluisissa kaupungeissa kulkiessani halusin suorinta tiet\u00e4 juuri niihin tunnetuimpiin kohteisiin, aivan kuten ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Ateneumissa k\u00e4ydess\u00e4nikin matkan kohokohtia olivat nimenomaan ne taulut, jotka olin lukemattomia kertoja n\u00e4hnyt koulukirjoissa ja julisteissa ja Don Rosan tai Mauri Kunnaksen ankka- tai koiramaisina mukaelmina. Turismi nyt vain on sellaista, n\u00e4in turismia tulee toteuttaa, jos turistiksi l\u00e4htee. En vain en\u00e4\u00e4 jaksa kokea sit\u00e4 itse mitenk\u00e4\u00e4n mielenkiintoisena \u2014 ja siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 vierastin Prahan vanhaa kaupunkia jo ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kun olen ulkomailla ollut, en ole sit\u00e4 kokenut erityisen mielenkiintoisena koskaan.<\/p>\n
H\u00e4mment\u00e4vint\u00e4 massaturismissa on se, ett\u00e4 Prahan vanhassa kaupungissa vain hyvin harva, jos hek\u00e4\u00e4n, n\u00e4yttiv\u00e4t oikeasti iloisilta, tai edes kiinnostuneilta. P\u00e4\u00e4asiallinen tunnetila ihmisten kasvoilla tuntui olevan v\u00e4symys, turtuminen ja tymp\u00e4\u00e4ntyneisyys. Tietysti monet varmasti potivat edellisillan seikkailuiden krapulaa, t\u00e4ss\u00e4 halvan oluen kaupungissa, turismikulttuurissa jossa runsas juominen kuuluu kiinte\u00e4sti matkustamisen ohjelmaan \u2014 mutta heillekin t\u00e4m\u00e4 vanhan kaupungin kiert\u00e4minen kai sitten on vain sellaista kultturellia pakkopullaa, sosiaalisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n hakemista ryyppyreissulleen. \u201cKyll\u00e4 me siell\u00e4 muutakin tehtiin, katso vaikka t\u00e4t\u00e4 valokuvaa, siin\u00e4 on kello, otin sen koska siit\u00e4 kellosta oli tuhat muutakin ihmist\u00e4 ottamassa valokuvaa. Se on varmasti t\u00e4rke\u00e4 kello.\u201d<\/p>\n
Ehk\u00e4 he kuitenkin ovat innoissaan. On se mahdollista, ei kaikki tunnetilat n\u00e4y aina p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. Ja voi olla yht\u00e4 aikaa innoissaan ja v\u00e4synyt. Kun Dresdeniss\u00e4 k\u00e4vin matemaattisten ja fysikaalisten v\u00e4lineiden museossa, ja siell\u00e4 oli 1800-luvulla valmistettu kuuta esitt\u00e4v\u00e4 karttapallo, min\u00e4 olin innoissani, enemm\u00e4n innoissani kuin varmaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan, ainakin enemm\u00e4n innoissani kuin kertaakaan t\u00e4m\u00e4nsyksyisen masennukseni alettua. Avaruudentutkimisen ja karttapallojen suurena yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 hypin sis\u00e4isesti tasajalkaa ja hihkuin mieless\u00e4ni niin, ett\u00e4 varmasti kaikki, joilla on minuun telepaattinen yhteys kokivat silloin hetkellisesti k\u00e4sittt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 innostuneisuutta. Mutta ulosp\u00e4in n\u00e4ytin varmaan l\u00e4hinn\u00e4 vain v\u00e4syneelt\u00e4, ehk\u00e4 haukottelinkin, lepuuttelin jo kilometrien k\u00e4velyn rasittamia jalkojani. Sitten otin kameran esiin ja nappasin pari kuvaa.<\/p>\n
Ei sit\u00e4 voi aikuinen mies oikeasti alkaa museossa innoissaan hyppi\u00e4. Mit\u00e4 nekin ajattelisivat?<\/p>\n
Ehk\u00e4 kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 jos se tuntuu tyls\u00e4lt\u00e4, minne kaikki muut menev\u00e4t, niin sitten pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 se oma juttu, joka kiinnostaa. Min\u00e4 k\u00e4vin Prahassa taidemuseossa, j\u00e4ttim\u00e4isess\u00e4 tilassa, jossa ei vaikuttanut olevan oikeastaan ket\u00e4\u00e4n muuta, ja siell\u00e4 joidenkin teosten edess\u00e4 olin hyvinkin iloinen, ett\u00e4 olin sinne tullut. K\u00e4vin samassa museossa katsomassa toisen kerran Julian Rosefeldtin Manifeston, ihan vain vertaillakseni Helsingin taidehallin n\u00e4ytteillepanoa Prahan kansallisgallerian n\u00e4ytteillepanoon. Monenko mielest\u00e4 siin\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4? Minusta se oli t\u00e4h\u00e4nastisen matkan mielenkiintoisimpia asioita. Ja Dresdeniss\u00e4 parasta oli se karttapallo kuusta.<\/p>\n
Kuten pieni lapsi, jota raahataan ymp\u00e4ri maailmaa katsomaan ihmeit\u00e4 ja leikkim\u00e4\u00e4n parhaissa huvipuistoissa, mutta aikuistuttuaan matkasta muistaa vain sen, kuinka k\u00e4mmensel\u00e4lle laskeutui lepp\u00e4kerttu ja pusikosta l\u00f6ytyi hauskasti k\u00e4ppyr\u00e4 keppi, min\u00e4k\u00e4\u00e4n en osaa arvostaa sit\u00e4, mit\u00e4 pit\u00e4isi.<\/p>\n
Mutta juuri sen vuoksi pid\u00e4n nyt Prahasta paljon enemm\u00e4n kuin viime k\u00e4ynnill\u00e4ni 14 vuotta sitten.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Her\u00e4sin aamulla Prahassa, kun aurinko paistoi pilvett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 taivaalta hotellihuoneeseeni. T\u00e4lt\u00e4k\u00f6 se tuntuu her\u00e4t\u00e4 aamulla, min\u00e4 mietin. T\u00e4lt\u00e4h\u00e4n se tosiaan tuntui her\u00e4t\u00e4 aamulla, min\u00e4 totesin. Oli ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 sitten syyskuun, kun aivoni eiv\u00e4t olleetkaan puolittaisessa sumussa, kun jokin osa aivoistani ei olisikaan j\u00e4\u00e4nyt viel\u00e4 nukkumaan. Selv\u00e4sti kannatti l\u00e4hte\u00e4 matkalle. Kun saavuin Prahaan, ihmettelin ensimm\u00e4isen\u00e4 iltana, miksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":117,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[2],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103"}],"collection":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":115,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions\/115"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media\/117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/leipajapiima.com\/pakoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}